Perjantai, Kesäkuu 3, 2022, 04:41 | Ei kommentteja »

Kuvittele, että edessäsi on kasa erikokoisia, -muotoisia ja -värisiä Lego-palikoita – kaikki sekaisin keskenään. Mitä näillä kaikilla palikoilla pitäisi tehdä? Saatat lähteä ensimmäisenä lajittelemaan palikoita esimerkiksi värin mukaan tai järjestämään niitä muodon ja koon mukaan. Nyt palikat ovat järjestettynä siististi omiin kasoihinsa. Entä sitten? Ehkä seuraavaksi alat yhdistämään palikoita erilaisiksi muodoiksi. Näistä muodoista alat todennäköisesti rakentaa jotakin, jolle annat merkityksen: tämä on talo. Merkityksen ympärille puolestaan alkaa rakentua tarina: missä talo sijaitsee, ketä siellä asuu, millaista elämää talossa eletään?


Torstai, Toukokuu 19, 2022, 04:29 | Ei kommentteja »

Nykytilanteessa toiminnan ja kustannusten vertaaminen kuntien tai kuntayhtymien välillä on usein osoittautunut vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi toteuttaa luotettavalla tavalla. Tilanne olisi toisenlainen, jos meillä olisi käytössä yhteinen mittaristo ja niiden tuottamisen tapa.

Sote-uudistuksen toimeenpanossa on asetettu tietojohtamiseen liittyviä tavoitteita muun muassa järjestämislain (612/2021) 29§ - 31§ mukaisissa velvollisuuksissa hyvinvointialueille. Sen mukaan tulee toteuttaa seurantaa ja arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa, jota hyödynnetään tietojohtamisessa toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johtamisen ja päätöksenteon tukena. Tämäkään ei kuitenkaan ratkaise yksin edellä mainittua haastetta, jos yhtenäinen tietopohja puuttuu.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhtenäistämistä ja onneksi työ on jo käynnissä. Syksyllä lausunnoille tuleva vähimmäistietosisältöasetuksen tavoitteena on yhtenäistää johtamiseen tarvittavaa tietoa, jotta jatkossa saamme paremmin vertailukelpoista tietoa alueiden välillä. Asetus tulee velvoittamaan tätä tietopohjaa myös kansallisessa tiedonkeruussa ja se sisältää ensimmäiset tiedot hyvinvointialueen johtamisen vähimmäistiedosta sekä kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vähimmäistietosisällöstä. Asetus tulee voimaan 1.1.2023, mutta sen valmistuttua kehitystyö jatkuu edelleen. Vähimmäistietosisältöä ei tule kuitenkaan nähdä ainoastaan kansallisen ohjauksen välineenä. Hyvinvointialueet saavat käyttöönsä laajan työkalupakin, jonka avulla voidaan alkaa suunnittelemaan, seuraamaan ja ohjaamaan sekä strategisten että operatiivisten tavoitteiden toteutumista laaja-alaisesti.

Vähemmän on siis loppuen lopuksi enemmän, kun voimme alkaa hyödyntämään valtakunnallisesti yhteismitallista tietopohjaa. Lisäksi Toivo-ohjelman tuloksilla tulemme kasvattamaan vertailukelpoista tietopohjaa entisestään, joten tietojohtamisen tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta.

 

Timo Ukkola 

Kirjoittaja on Tietojohtamisen verkosto ry:n hallituksen jäsen ja työskentelee erityisasiantuntijana Sosiaali- ja Terveysministeriössä.


Tiistai, Huhtikuu 12, 2022, 05:28 | Ei kommentteja »

Vanha sanonta kuuluu, että tieto lisää tuskaa. Toisaalta epäkohtien havaitseminen ja niiden myöntäminen on edellytys kehittymiselle. Tulevien hyvinvointialueiden osalta juuri dataan (eli tietojärjestelmiin kertyvään tietoon) perustuvien kehityskohteiden tunnistaminen tekee tietojohtamisesta niin tärkeää. Tämän lisäksi tietojohtaminen on avainasemassa alueiden toiminnan seurannassa ja sitä kautta myös tulosten ja rahoituksen saannissa. Voisi jopa sanoa, että tietojohtaminen on hyvinvointialueiden toiminnan ja sitä kautta meidän kaikkien hyvinvoinnin yksi tärkeä kulmakivi.


Perjantai, Helmikuu 18, 2022, 05:55 | Ei kommentteja »

Tietojohtaminen on laajasti määritelty käsite ja tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan arvon luomista tiedosta organisaation hyväksi. Tiedon on todettu olevan organisaatioiden, sekä yhteiskunnan tärkeä aineeton resurssi ja keskeinen menestystekijä. Tuon tärkeän resurssin hyödyntäminen edellyttää johtamista, niin myös tietojohtaminen. Tietojohtamisella pyritään tiedonhallinnan keinoin varmistamaan[HT1]  mm. sitä, että tarvittava tieto on käytettävissä, tavoitellessa esimerkiksi paremman suoritus -ja kilpailukyvyn saavuttamista. Tietojohtamisen toteutumista edesauttavat erilaiset käytännöt ja organisaatiokulttuuri. – Kulttuurin ja sitä kautta myös tietojohtamisen on puolestaan osoitettu eri tutkimuksissa olevan tiiviisti sidoksissa valtaan ja vallankäytön taktiikkoihin. Valta ja sen käyttö ilmenevät tai mahdollistuvat tietojohtamisen kontekstissa erityisesti päätöksenteossa, johtamisessa ja organisaatiorakenteen luomisessa, tiedon hyödyntämisessä sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.


Torstai, Helmikuu 3, 2022, 05:56 | Ei kommentteja »

On olemassa paljon kirjaamattomia sääntöjä ja tapoja toimia, joita sekä terveydenhuollossa, kuin muillakin aloilla, opitaan pidemmän uran tehneiltä kollegoilta. Tuskinpa perehdytysohjeeseen on kirjattu erikseen ohjeeksi ”siirrä hiljaista tietoa uusille asiantuntijoille”, vaan hiljainen tieto siirtyy tehokkaimmin tavallisten työpäivien ohessa. Jos sinulta kysyttäisiin, mitä hiljaista tietoa omaat, on siihen hyvin vaikea lähteä vastaamaan. Hiljainen tieto kulkee mukanasi paikasta toiseen ja siirtyy huomaamatta ihmisille, joiden kanssa toimit ja vastalahjana saat jotain uutta hiljaista tietoa heiltä itsellesi. Useimmiten hiljaista tietoa on vaikea lähteä listaamaan ja erittelemään yksityiskohtaisesti.


Tuomas Hujala, 2022, kaikki oikeudet pidätetään.