14.04.2025

Sarjassamme tietopohjaisia havaintoja: Pelkkä rahoituksen ja resurssien lisäys ei paranna tuottavuutta

Julkisen terveydenhuollon ammottava rahoitusvaje – ja miten se kiinnikurotaan – on vahvasti mielipiteitä herättävä aihe. Äänekkäitä ovat ne puheenvuorot, joissa huudetaan lisää rahoitusta ja resursseja. On aivan selvää, että on sektoreita, joissa tehdyt leikkaukset ovat viiltäneet syvältä. Mutta yhtä selvää on, että pelkällä lisärahalla ei tilannetta pidä lähteä korjaamaan.

Olen päässyt avartamaan näkökulmiani siirtymällä vastikään Integritakselle, joka tuottaa toiminnanohjausratkaisuja psykososiaalisiin palveluihin. Yhtiön keskeisenä toiminta-ajatuksena on  datapohjaisen päätöksenteon tuen mahdollistaminen: tämä mielenterveyden alalla, jonka erityisyydellä usein perustellaan sitä, miksi somaattisten alojen mittaristot ja johtamisopit eivät sinne sovellu. Onkin ollut hämmentävää havaita, kuinka vähän tehokkuusajattelu on saanut jalansijaa!

Mielenterveyspalveluissa hoidon tarve kasvaa alati, eikä palvelujärjestelmämme pysty tuottamaan palveluita kaikille niitä tarvitseville. Lisätyövoiman heikko saatavuus ja taloudelliset realiteetit ovat jarruina – ja ehkä hyvä niin, sillä mielestäni myös muutokset työtapoihin ovat välttämättömiä.

Mielenterveys- ja laajemmin psykososiaalisille palveluille on ominaista se, että hoitoon pääsyn tulee olla nopeaa, sillä se estää ongelmien kasautumista. Tarjottavan hoidon tulee olla tavoitteellista mutta lähtökohtaisesti määräaikaista. Liian usein hoitojaksot pitkittyvät tarpeettomasti ja tuloksena uudet asiakkaat eivät pääse ensikäynneilleen. Nämä periaatteet on helppo linjata – mutta hankala toteuttaa ilman johtamista tukevaa tietoa!

Suoritetietoa tarkasteltaessa pistää silmiin se, miten suuria työtapa- ja tuottavuuseroja ammattilaisten kesken on – vaikka asiakaskunta olisi aivan samaa. Järkevää olisi, että työprosesseja yhdenmukaistettaisiin ja samalla huolehdittaisiin työn tasapuolisesta jakautumisesta.  Muutokseen on pakko liittää numeroilla johtamisen elementtejä. Numerot tuovat ymmärrystä siitä, miten hoitoon päästään, miten tiivistä ja tuloksellista se on ollut.

Uudenlainen toiminnan läpinäkyvyys ja näyttöön perustuvat käytäntöjen muutokset ovat työntekijöille isoja asioita. Muutosvastarintaa on vaikea välttää. Harva kuitenkin kiistää sitä, että vastaanottopalveluissa keskeisiä mittareita ovat potilaskohtaamisten määrät – ja tarkemmin niin sanottu ”oikein kohdentunut asiakastyö”. Jos näet tapaat vuosikausia samaa potilasta ilman selkeää hoitosuunnitelmaa, ei kyseinen asiakastapaaminen välttämättä tuota hoidollista lisäarvoa.

Kylmä tosiasia on, että keskimääräinen suoritteiden määrä jää monessa organisaatiossa noin puoleen tavoitetasosta – vain pieni osa työntekijöistä yltää tavoitetasoon. Kun toinen ammattilainen vastaanottaa säännönmukaisesti päivässä kaksi potilasta ja toinen neljä, on ero tuottavuudessa kestämätön! Taustalla voi olla joukko kompleksisia syitä, mutta jos niihin ei johtamisella vaikuteta, suljemme silmämme ongelmalta!

Eikö olekin niin, että termi ”Tiedolla johtaminen” koostuu kahdesta: tiedosta ja siitä johtamisesta, jota tämän tiedon perusteella tehdään? Tuntumani on, että jos toimintaa koskevia tavoitteita sote-alan arjessa ylipäätään asetetaan, liian usein ne kommunikoidaan ujosti eikä niitä uskalleta avoimesti seurata. Puhumattakaan siitä, että sovitusta toimintamallista poikkeamiseen tai alisuoriutumiseen puututtaisiin konkreettisesti. Työntekijöiden tilannetta ymmärretään loputtomasti ja siksi tavoitteista jääminen hyväksytään. Silloin tiedolla johtaminen on rikki – johtaminen puuttuu!

Jouko Kuisma

Toimitusjohtaja

Integritas Oy

Joukolla on yli 25 vuoden kokemus sote-toimialan ja sen keskeisten tietojärjestelmien kehittämisestä. Jouko on osakkaana Integritaksessa, joka on kehittänyt mielenterveys- ja päihdepalveluille Pirkko-tuotannonohjausjärjestelmän, joka tuo suunnitelmallisuutta ja näkyvyyttä psykososiaalisten palvelujen tuotantoon. Tuotettu ajantasainen tieto toiminnasta tehostaa johtamista, mahdollistaa fiksumman resurssien kohdentamisen ja parantaa työntekijäkokemusta. Mutta ennen kaikkea nostaa potilaan toiminnan keskiöön. http://integritas.fi