Uusi vuosi vai vanhat kujeet väestöterveyden edistämiseksi?

Me kaikki varmasti tiedostamme jo, että terveydenhuoltoala on ollut merkittävässä murroksessa jo vuosikymmeniä, mihin on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan muun muassa muuttuvat hoitomallit, väestörakenteen muutokset sekä taloudelliset paineet. Viime vuosina nämä trendit ovat voimistuneet entisestään, ja terveydenhuollon organisaatiot ympäri maailmaa kohtaavat myös uusia ennennäkemättömiä haasteita, kuten työvoimapulaa ja digitaalisen muutoksen kiihtymistä. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaakin, että vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti yli 18 miljoonaa terveydenhuollon ammattilaisen paikkaa jää täyttämättä, mikä entisestään korostaa tarvetta innovatiivisille ratkaisuille potilashoidon parantamiseksi näiden monimutkaisten dynamiikkojen keskellä.

Meillä Suomessakin ollaan ihan samassa veneessä. Esimerkiksi kansalaisten ilmoittama tyydyttämätön lääketieteellisen hoidon tarve on lähes kolminkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna (FI 6,5%, EU 2,2%). Tuloerot näkyvät selkeinä tyydyttämättömän hoidon tarpeen taustalla: pienituloisimpaan viidennekseen sijoittuvat kertoivat tyydyttämättömästä lääketieteellisen hoidon tarpeesta yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin korkeammissa tuloluokissa (sama lähde). Hoitojonot ovat monin paikoin pitkät ja palveluketjut pirstaleisia. Monien nykyisten tietojärjestelmien käytettävyys ja järjestelmäkokonaisuus on fragmentoitunut ja aggregoimaton. Sujuvan hoidon ja jatkuvuuden mahdollistamiseksi aikaa kuluu kohtuuttoman paljon hoidon kirjaamiseen, etsimiseen ja varsinkin datan hyödyntämiseen. Hoidon jatkuvuuden ja tiedonkulun haaste on nostettu esille myös esimerkiksi Omalääkäri 2.0 selvityksessä. Eriarvoisuuteen ja rajallisten resurssien haasteisiin liittyy myös oleellisesti priorisoinnin kehittäminen, josta Paulus Torkki et al. ovat julkaisseet kattavan selvityksen (Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi 2022).

Väestöterveyden (ja hyvinvoinnin) eriarvoisuus on siis todellista ja tarvetta on kehittää toimintaa reaktiivisesta hoidosta sekä vanhojen rekisteritietojen staattisesta seurannasta ennakoivampaan, tiedolla johdettuun ja priorisointia tukevaan reaaliaikaiseen hoitoon. Tarvitaan kokonaisuutta eli hoidon jatkuvuutta ja resurssien optimointia tukeva laaja-alainen terveysdata-alusta.

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tähän laaja-alaisen datan hyödyntämiseen on lähdetty useilla rintamilla, joista yksi hyvä esimerkki on NHS Lewisham, jossa data-alustaa käytetään sekä kroonisten sairauksien että sosiaalipalveluiden tarpeiden ennakointiin ja interventioihin (NHS Lewisham and Greenwich Population Health Management).

Massiivisen tietomäärän tehokkaaseen hyödyntämiseen ja hallintaan tarvitaan siis tehokkaat työkalut turvallisessa ympäristössä. Käytännössä tämä tarkoittaa pilvipalveluita ja niihin sisäänrakennettuja AI-ratkaisuja, kuten laajat kielimallit, joita voidaan tarjota huoltovarmasti ja myös turvallisesti suvereenissa pilvessä EU-alueella. Ketterän ja älykkään hallinnan myötä aikaa ei mene enää turhaan datan ”mäppäykseen”, ja tekoälyn avulla voidaan myös tehokkaammin tunnistaa vaikka kroonisten sairauksien korkean riskin potilaat jo aikaisessa vaiheessa ja tätä kautta vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta, sekä tietenkin edistää väestöterveyttä ja hyvinvointia.

Summa summarum yhtenäisen terveysdata-alustan oleellisista kyvykkyyksistä sote-palveluiden kokonaisuutta tukemaan:

  • aggregoi, normalisoi ja standardoi suuria terveys- ja hyvinvointitietomääriä helposti käytettävään muotoon
  • auttaa sisäänrakennettua tekoälyä ja sovelluksia hyödyntäen löytämään merkityksellisiä yhteyksiä laaja-alaisesta datasta väestöterveyden ja operatiivisen toiminnan edistämiseksi ilman työlästä louhintaa ja ylimääräistä tiedonsiirtoa
  • muodostaa potilastasolla eri lähteiden datasta yhtenäisen longitudinaalisen kertomuksen
  • mahdollistaa hoidon jatkuvuuden turvaavan helppokäyttöisen tiedonkulun ja siihen liittyvät interventiot
  • tukee EU-suvereenia tai asiakkaalle dedikoitua pilviratkaisua datan itsemääräämisoikeuden, lainsäädännön ja hallinnan näkökulmasta

Karri Ackalin

Business Development and Sales Director, Oracle Health

karri.ackalin (at) oracle.com

Vastaa