19.11.2024
Tietojohtamisen verkostopäivät 2024 tiivistys
Tietojohtamisen verkostopäivät järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa napapiirillä, Rovaniemellä Alvar Aallon suunnittelemassa Lappia-talossa. Kolea ja syksyinen sää ei häirinnyt verkostopäivien monisatapäistä osallistujakaartia. Tunnelma Rovaniemellä oli puheensorinan ja naurun täyttämä läpi kaupungin. Tietojohtamisen verkosto haluaa antaa erityiskiitoksen paikallisille järjestäjille, jotka auttoivat meitä tapahtuman orkestroinnissa: Johanna Kunnari (LUC) ja Mikko Häikiö (Lapha).
Verkostopäivillä käsiteltiin tiedolla johtamisen strategista ja operatiivista merkitystä upeissa esityksissä eri näkökulmista, ja esiin nousi erityisesti tarve juurruttaa tietojohtaminen osaksi organisaatioiden arkea. Tämä vaatii yhtenäisiä toimintamalleja ja tiedon parempaa saatavuutta, mikä auttaa esimerkiksi hyvinvointialueiden ja kuntien yhteisissä hankkeissa.
Ensimmäisen päivän esitykset korostivat tietojohtamisen merkitystä eri organisaatioissa ja toimintaympäristöissä. Esityksistä nousi esiin viisi keskeistä teemaa, jotka liittyvät tiedon hyödyntämiseen, johtamiseen ja sen vaikutuksiin. Alla vielä ensimmäisen päivän summaus viiden keskeisen teeman kautta:
1. Tietojohtamisen perusta ja arvontuotto
Tietojohtamisen lähtökohtana on datan jalostaminen merkitykselliseksi tiedoksi, joka ohjaa toimintaa ja päätöksentekoa. Hyvä tietojohtaminen vaatii selkeitä tavoitteita, luotettavaa tietoa ja kattavaa tiedonhallinnan prosessia. Haasteena on erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja välttää tietotulva, joka voi häiritä päätöksentekoa.
2. Tietojohtaminen yhdyspinnoilla
Yhdyspintojen tiedolla johtaminen nousi esille erityisesti kunnallisten ja hyvinvointialueiden yhteistyön näkökulmasta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä korostettiin yhteisen tietopohjan, mittareiden ja tavoitteiden merkitystä. Organisaatiorajat ylittävä tietojohtaminen auttaa seuraamaan ilmiöitä, kuten terveyseroja ja osallisuutta, sekä tukemaan ennaltaehkäiseviä toimia.
3. Laatu ja tiedolla johtaminen
Tiedon hyödyntäminen laadunhallinnassa on tehokas tapa varmistaa palvelujen vaikuttavuus ja turvallisuus. Esitykset toivat esille esimerkiksi poikkeamien hallinnan ja mittaristojen käytön laadun parantamisessa. Tiedolla johtaminen edellyttää rakenteellista ja yhdenmukaista tiedonhallintaa, jotta se voi tukea päätöksentekoa ja jatkuvaa kehitystä.
4. Prosessien ja resurssien optimointi
Tietojohtamisen avulla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja toimintaprosesseja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tietopohjaiset päätökset auttavat kohdentamaan palveluita oikeille asiakkaille oikeaan aikaan. Tämä vähentää inhimillistä kärsimystä ja optimoi resurssien käyttöä. Keskeisenä pidettiin myös rakenteellista johtamista ja selkeiden toimintamallien luomista.
5. Tietojohtamisen kulttuuri ja muutos
Tietojohtamisen juurruttaminen arkeen vaatii paitsi teknisiä ratkaisuja, myös muutosta toimintakulttuurissa. Luottamus, avoimuus ja yhteistyö nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Tiedolla johtamisen käytäntöjen avulla voidaan edistää ennakoitavuutta ja tuloksellisuutta sekä mahdollistaa tiimien itseohjautuvuus ja jatkuva parantaminen.
Toisen päivän esityksissä painottuivat tiedolla johtamisen strategiset ja tekniset ratkaisut, vaikuttavuuden mittaaminen sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen. Yhteinen tavoite oli edistää ennakoivaa, tehokasta ja asiakaskeskeistä toimintaa eri hyvinvointialueilla. Alla summausta keskeisten teemojen kautta toisen päivän esityksistä:
1. Tietojohtamisen strateginen merkitys
Tietojohtaminen nähtiin keskeisenä osana hyvinvointialueiden strategiaa ja palveluiden kehittämistä. Korostettiin, että tiedon hyödyntäminen tulee pohjautua organisaation todellisiin prosesseihin eikä vain suunniteltuihin rakenteisiin. Tämä mahdollistaa resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja palveluiden laadun parantamisen. Simuloinnin ja evoluutioanalyysin kaltaiset työkalut auttavat hahmottamaan ja optimoimaan monimutkaisia hoito- ja palveluketjuja.
2. Vaikuttavuuden mittaaminen
Vaikuttavuuden arviointi nousi keskiöön, erityisesti henkilö- ja väestökohtaisilla tietomalleilla. Segmentoinnin avulla voidaan tarkastella asiakasryhmiä kokonaisvaltaisesti ja arvioida palveluiden kustannus- ja vaikutusvaikuttavuutta. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden vaikuttavuuden analysointi auttaa tunnistamaan parhaiten toimivat interventiot ja resurssien käytön priorisoinnin kohteet.
3. Tekoälyn ja analytiikan hyödyntäminen
Tekoälyn käyttö tiedolla johtamisessa nähtiin kasvavana mahdollisuutena. Tekoäly auttaa ennakoimaan palvelutarpeita, optimoimaan resurssien käyttöä ja vähentämään turhia prosessivaiheita. Lisäksi tekoälyn sovellukset, kuten asiakaspalautteen analysointi ja palvelupolkujen simulointi, tehostavat päätöksentekoa. Esityksissä korostettiin myös tekoälyyn valmistautumista rakenteellisen ja laadukkaan tiedon avulla.
4. Yhteistyön ja tiedonhallinnan tekniset ratkaisut
Monitoimijaorganisaatioiden yhteistyön ja tiedonhallinnan kehittämisessä korostui käsitemallinnuksen merkitys. Käsitemallit toimivat ”yhteisenä kielenä” liiketoiminnan ja IT- välillä, mahdollistaen iteratiivisen kehittämisen ja tehokkaan tiedonhallinnan. Teknisten ratkaisujen, kuten mittaristotietovarantojen ja automatisoitujen tietoalustojen, kehittäminen tukee tietojohtamisen tavoitteita pitkällä aikavälillä.
5. Asiakasohjauksen ja varhaisen puuttumisen kehittäminen
Asiakasohjauksen osalta esiteltiin ennakoivan analytiikan ja tilastollisten mallien käyttöä oikea-aikaisen ja vaikuttavan palveluohjauksen tukena. Tämä auttaa välttämään ”pyöröovi-ilmiötä” ja varmistamaan, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ilman tarpeetonta viivettä. Myös asiakkuussegmenttien ymmärtämisen ja niiden erityistarpeisiin vastaamisen merkitys korostui.
Kaiken kaikkiaan Rovaniemen verkostopäivien keskusteluissa korostui tietojohtamisen merkitys organisaatioiden arjessa ja pitkän aikavälin strategiassa. Tiedolla johtamisen integrointi osaksi jokapäiväisiä käytäntöjä vahvistaa organisaatioiden kykyä reagoida muuttuviin tarpeisiin ja parantaa tuloksellisuutta, ja se auttaa myös kehittämään entistä toimivampia palveluita asiakkaille. Tietojohtaminen tarjoaa selkeitä etuja organisaatioiden tehokkuuden, asiakastyytyväisyyden ja resurssien hallinnan parantamiseen, mutta se vaatii jatkuvaa kehittämistä ja sitoutumista organisaation kaikilla tasoilla.
Verkostopäivistä on ansiokkaasti julkaistu aiemmin yhteenvetoja ja tässä muutama nosto:
Tämän vuoden verkostopäivät saivat sisältötarjonnankin osalta paljon kiitosta, mutta millaisilla sisällöillä lähdetään rakentamaan ensi vuoden verkostopäiviä? Siinäpä meille kaikille pohtimista; ideoita otetaan vastaan!
Nähdään ensi vuonna Jyväskylässä 25.-26.9.2025!
Tietojohtamisen verkosto ry:n hallitus
