Teknologia mahdollistaa, mutta ihmiset ovat tiedolla toimivan organisaation sydän!

Matka kohti tiedolla toimivaa organisaatiota on pitkä ja vaatii aikaa, resursseja sekä hyvää johtamista. Kyseessä on systemaattinen ja pitkäjänteinen kehitystyö, joka saattaa paikoin vaikuttaa haastavalta ja monimutkaiselta. Tiedolla johtaminen on yhtä paljon johtamistoimintaa kuin tiedon hallintaa. Ilman konkreettisia toimenpiteitä kerätty, raportoitu ja analysoitu tieto jää hyödyttömäksi. Mikäli tieto ei muuta henkilöstön päivittäistä työtä tai auta parantamaan toimintaa, kehitystyö on ollut turhaa. Onko tämä tilanne tuttu omassa organisaatiossasi?

Ilman ihmisiä tieto ei saa aikaan muutosta!

Rovaniemellä järjestetyillä tietojohtamisen verkostopäivillä toteutimme skenaarioseinän teemalla ”muutos”. Keskustelimme muutoksen onnistumisista ja haasteista matkalla kohti tavoiteltua tilaa. Onnistumisia kuvastivat toteamukset kuten ”tiedän mistä lähden ja minne olen menossa”, kun taas epäonnistumiset näyttäytyivät suunnan puutteena: ”en tiedä missä olen ja minne pitäisi mennä”.

Näistä keskusteluista syntyi tämän blogitekstin ydin: Teknologia mahdollistaa, mutta ihmiset ovat tiedolla toimivan organisaation sydän!

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on paljon tietoa saatavilla, mutta tietotulva voi estää sen tehokkaan hyödyntämisen. Tietojohtamisen kehittämisessä keskitytään usein tiedon tuottamiseen, mittareiden kehittämiseen ja visualisointiin. Päätöksenteko- ja vuorovaikutuspisteiden tunnistaminen jää usein vähemmälle huomiolle. Tiedon tulisi olla osa johtamisen ja toiminnan arkipäivää, jolloin se muuttuu konkreettisiksi toimiksi ja tuo lisäarvoa organisaatiolle.

Myös muutokset ovat arkipäiväinen osa toimintaa. Ne vaativat tehokasta johtamista, selkeää viestintää, motivaation ylläpitämistä ja henkilöstön osallistamista. Onnistuminen edellyttää, että oikea tieto saavuttaa oikeat ihmiset oikeaan aikaan ja siten, että he ymmärtävät, miten tietoa käytetään. Jatkuva koulutus ja henkilöstön kehittäminen ovat välttämättömiä, ja ne voivat johtaa innovatiivisempiin toimintamalleihin ja parempaan tietoon perustuvaan johtamiskulttuuriin.

Laajasti käytetty Kotterin muutoksen johtamisen malli havainnollistaa hyvin ne keskeiset ongelmat, jotka verkostopäivien skenaarioseinällä tulivat esiin muutosten johtamisessa. Tiivistämme skenaarioseinästä nousseet ongelmat otsikoiden ”Jatkuva vuorovaikutus” ja ”Jatkuva parantaminen” alle.

Kuva 1. Muutoksen portaat mukaelma Kotter.

Jatkuvassa vuorovaikutuksessa on tärkeää ylläpitää avointa keskustelua muutokseen osallistuvien kesken ja huomioida jatkuvasti myös inhimillinen muutoskäyrä. Muutoskäyrä kuvaa niitä tunneprosessien vaiheita, jotka jokainen meistä kokee eri tavoin muutostilanteissa.

Kuva 2. Muutoskäyrä (Kubler-Ross).

Jatkuvan parantamisen näkökulmasta on hyvä muistaa, että pienetkin askeleet eteenpäin ovat tärkeitä ja suuntaa voi ja pitääkin säätää matkan varrella yhdessä käydyn dialogin perusteella. Vanhoista tavoista kannattaa poisoppia pala kerrallaan ja opetella myös sietämään keskeneräisyyttä.

Teknologia toimii tiedolla johtamisen mahdollistajana. Modernit tietojärjestelmät, analytiikka ja tekoäly tekevät tiedosta merkityksellistä ja hyödynnettävää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Kuitenkin kulttuurin muutos on yhä välttämätöntä. Tiedon on oltava tekemisen ytimessä ja sen arvostuksen on lähdettävä ylimmästä johdosta ja ulotuttava koko henkilöstöön. Tiedon tuottajien tulee ymmärtää sekä syy tiedon kirjaamiselle että sen käyttötarkoitus. Laadukas tietopohja muodostaa tiedolla johtamisen perustan. Jokaisen on ymmärrettävä, että heidän työnsä tuottama tieto on arvokasta ja voi parantaa palveluita, tehostaa prosesseja ja auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Tiedolla Toimiva Organisaatio: Matka Joka Kannattaa Tehdä!

Satu Matikainen, Liiketoimintapäällikkö, Istekki Oy

Marja Kauranta, Johtava asiantuntija, Istekki Oy

Vastaa