14.03.2025

Toisiolaki uudistuu – parantuvatko tietojohtamisen mahdollisuudet?

Toisiolaki, viralliselta nimeltään Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, on Suomessa vuonna 2019 voimaan astunut laki. Sen tarkoituksena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen laajempi ja turvallinen hyödyntäminen tutkimus-, tilastointi-, kehittämis- ja innovointitarkoituksissa. Toisiolaki pyrkii tasapainottamaan tietojen hyödyntämisen ja yksityisyyden suojan, varmistaen samalla tietojen korkean turvallisuustason.

Toisiolain tavoitteena oli ottaa merkittävä askel kohti tehokkaampaa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sosiaali- ja terveydenhuollossa, samalla kun se suojaa kansalaisten yksityisyyttä ja oikeuksia.

Toisiolain tunteminen ja soveltaminen on olennainen asia tietojohtamisen parissa työskenteleville toimijoille sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Toisiolaki määrittelee ne edellytykset ja periaatteet, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää tutkimuksen, tilastoinnin, kehittämisen ja innovoinnin tarkoituksiin, jotka eivät kuulu alkuperäisiin käyttötarkoituksiin (ensiokäyttöön), kuten potilaan hoitoon tai etuuksien käsittelyyn. Lisäksi laki säätelee tietosuojaa ja salassapitovelvollisuutta koskevia seikkoja sekä asettaa vaatimuksia tietojen käsittelylle ja turvallisuudelle.

Toisiolain korjauksen valmistelu on käynnissä

Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti tulee ratkaista sote-tiedon käytön haasteita sekä haasteita toisiolaissa niin, että voidaan edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää paremmin tietoa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut ja vaiheistanut työryhmän ajalle 22.9.2024 – 28.2.2026.Hallituksen esityksen valmistelu on käynnissä ja luonnos on tullut lausuntokierrokselle 3.3.2025 ja on lausuttavana 14.4.2025 asti. Toisiolain korjauksen tarkoituksena on mahdollistaa hyvä toimintaympäristö alan toimijoille kansalaisten oikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. Muutosten tarkoituksena on myös edistää hallitusohjelman mukaista terveysalan kasvua vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2025.

Tietojohtamisen reunaviivat ovat olemassa, mutta nyt on aika ratkaista kipupisteet

Vaikka sote-organisaatioissa on hyödynnetty tietoa kehittämisessä ja johtamisessa jo pidemmälti ja osa voi todeta jopa, että aina on johdettu tiedolla, niin todettakoon kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtaminen on vielä omana kokonaisuutena kohtalaisen tuore erikoisalueensa, joka jäsentymiseen ja rakenteisiin toisiolaki toi toivottua rakennetta. Toki toisiolain lisäksi myös tiedonhallintalaki ja EU:n tietosuoja-asetus ovat luoneet tietojohtamiselle reunaehtoja ja yhdenmukaistaneet toimintatapoja monella alueella selkeiden puitteiden ja vastuiden näkökulmasta. Kuitenkin nykyisillä hyvinvointialueilla on tunnistettavissa selkeitä alueellisia eroja tiedolla johtamisen organisoinnissa. Lisäksi alueellisia eroavaisuuksia ja haasteita nykytilanteessa aiheuttaa mm. lainsäädännöllisten reunaehtojen puutteet koskien tietojohtamista Uudellamaalla, jotta Uudenmaan hyvinvointialueet ml. Helsingin kaupunki ja HUS voisivat käsitellä ja yhdistellä asiakastietoja tietojohtamistarkoituksessa koko Uudenmaan osalta. Tämä näyttäisi olevan huomioitu parhaillaan lausuntokierroksella olevassa toisiolain korjaamista koskevassa esityksessä. Kuitenkin edelleen oma selkeä haastekokonaisuutensa liittyy ensio- ja toisiokäytön rajatapauksiin sekä asiakasprofilointiin, segmentointiiin ja ennustemallien laadintaan liittyviin kysymyksiin, joista sekä alueilla että kansallisesti on erilaisia tulkintoja ja näkemyksiä.

Toisiolain uudistukset tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia tietojohtamisen kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nyt on aika kääriä hihat ja hyödyntää nämä mahdollisuudet täysimääräisesti.

Kysymyksenä ja toteamuksena lain valmisteluun nostakin esille, että olisiko meidän järkevää nykyisessä tilanteessa kansallisesti mahdollistaa tietojohtamisen kaikessa laajuudessaan, jotta alueet saavat arvokkaat tietovarannot myös systeemitasoisesti auttamaan potilaita/ asiakkaita. Muistetaan myös mahdollisuudet, mitä jatkossa enenevissä määrin voi erilaisten sensorilaitteiden ja itsemittauslaitteiden tuottama data tuoda mukanaan – tukiälyä unohtamatta.

Iiro Jarnila

Principal Consultant

Loihde Oyj

Iirolla on käytännön kokemusta eri tietojohtamisen tehtävistä̈ ja projekteista, missä̈ on saatu aikaan tuloksia tiedon paremmalla hyödyntämisellä̈ osana johtamista, palvelujen kehittämistä̈ ja asiakaskokemuksen parantamista.

Ihmiset ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtivat ansaitsevat sujuvan arjen https://www.loihde.com/ratkaisut/hyvinvointi/