Tietojohtamisesta hyvinvointia

Vanha sanonta kuuluu, että tieto lisää tuskaa. Toisaalta epäkohtien havaitseminen ja niiden myöntäminen on edellytys kehittymiselle. Tulevien hyvinvointialueiden osalta juuri dataan (eli tietojärjestelmiin kertyvään tietoon) perustuvien kehityskohteiden tunnistaminen tekee tietojohtamisesta niin tärkeää. Tämän lisäksi tietojohtaminen on avainasemassa alueiden toiminnan seurannassa ja sitä kautta myös tulosten ja rahoituksen saannissa. Voisi jopa sanoa, että tietojohtaminen on hyvinvointialueiden toiminnan ja sitä kautta meidän kaikkien hyvinvoinnin yksi tärkeä kulmakivi.

Tietojohtaminen on tiivistettynä oikean tiedon saattamista oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa juuri niille henkilöille, jotka sitä toiminnassaan tarvitsevat tehdäkseen oikeita, dataan ja tietoon perustuvia päätöksiä. Toisin sanoen ihmiset tarvitsevat juuri oikeaa tietoa johtaakseen itseään ja muita tiedolla. Ilman tietoa itsensä tai muiden johtaminen perustuu mutuun, arvauksiin, uskomuksiin ja totuttuihin toimintamalleihin. Ainoastaan niihin tukeutuminen olisi vaarallista niin merkittävän mullistuksen yhteydessä kuin sote-uudistus on. Siksikin tietojohtaminen on niin tärkeää.

Ideaalisti tietojohtamisen tekninen puoli toimii automaattisesti siten, että datat eri järjestelmistä liikkuvat sulavasti saman katon alle tietovarastoon (jotkut myös tietoaltaaksi kutsuvat) ja sieltä jatkavat edelleen toimintaa tukeviksi visuaalisiksi raporteiksi eri organisaatiotasoille kustomoidussa muodossa. Valitettavasti niin sanotuissa pirstalemaakunnissa tämä ei heti ole mahdollista, sillä johtamisen kannalta olennaista dataa sisältäviä järjestelmiä on vuosien varrella kertynyt liian monia. Ensimmäisessä vaiheessa onkin syytä turvautua toisaalta puolimanuaaliseen tiedon saattamiseen päätöksenteon tueksi ja toisaalta tietotoiveiden tynnyrin sisällön tiukkaan priorisointiin. Näiden lisäksi järjestelmiin tehtävän kirjaamisen yhdenmukaistamiseen on syytä panostaa, jotta tehtävien päätösten pohjana oleva data olisi laadukasta.

Kuten monessa asiassa, myös tietojohtamisessa hyvinvointialueiden alku voi olla hankala, mutta edessä häämöttävät jo aivan uudet, kattavaan tiedon hyödyntämiseen perustuvat hyvinvointialueet. Niiden avulla voidaan parantaa koko Suomen hyvinvointia. Tietojohtamisen ja hyvinvoinnin erottamattomasta suhteesta voit kuulla lisää Tietojohtamisen verkosto ry:n järjestämillä Tietojohtamisen verkostopäivillä Tampereella 22.-23.9.2022. Rekisteröityminen on nyt auki.

Emil Ackerman,

Hallituksen puheenjohtaja, Tietojohtamisen verkosto ry

Kehittämispäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue

Tietoarkkitehti, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri