14.10.2022

Tiedolla johtaminen – hyvinvointialueiden pelastus vai tuuleenpuhallus?

Tiedolla johtamisen harteille on tulevien hyvinvointialueiden onnistumisessa ladattu paljon. Jos ja kun sen mahdollistama lisäarvo halutaan valjastaa käyttöön, tulee painopiste siirtää mahdollisimman nopeasti tiedon johtamisesta tiedolla johtamiseen ja sen strategiseen kehittämiseen.

PUHEISTA TEOIKSI

Tiedolla johtaminen on varsin näyttävästi esillä hyvinvointialueiden valmistelussa ja se nähdään yhtenä uudistuksen onnistumisen perusedellytyksistä. Puheissa, esityksissä ja erilaisissa linjauksissa sekä ohjaavissa asiakirjoissa tietojohtamisen painopiste on siirtynyt viime vuosina entistä voimakkaammin itse tiedolla johtamisen suuntaan. Siis siihen kuinka tietoa hyödynnetään ja kuinka sen avulla organisaation toimintaa johdetaan entistä vaikuttavammin kohti tavoitteita.

Valtiontasolta on hiljalleen luotu ohjaavaa linjaus- ja säädöskehikkoa, kuten julkishallinnon strategia, tietopolitiikka, tiedon hyödyntämisen ja avaamisen periaatepäätös, tiedonhallintalaki, itse järjestämislaki sekä viimeisimpinä vähimmäistietosisältöasetus sekä muu ohjaava lainsäädäntö kuten toisiolaki sekä toimeenpaneva ohjaus (esimerkiksi hyvinvointialueiden tiekartat ja valtakunnalliset Virta-ja Valtava hankkeet sekä Toivo-ohjelma). Ne kaikki itsessään rakentavat ajatusta tiedolla johtamisesta ja tiedon hyödyntämisestä tärkeänä strategisena alueena sekä johdettavana kokonaisuutena. Myös hyvinvointialueiden toimeenpanon tueksi laaditulla tiekartalla (2021-2023) on oma tehtäväkokonaisuutensa tiedolla johtamiselle ja tietopohjalle (johtamisen ja osaamisen osakokonaisuuden alla). Lisäksi yhdyspintojen osa-alueella on tehtäväkokonaisuus tiedolla johtamiselle ja tietojärjestelmille.

Käytännössä kuitenkin vaikuttaa siltä, että tiedolla johtaminen ja sen strateginen kehittäminen on jäänyt toistaiseksi enemmän puheen tasolle ja kauniiksi kirjaimiksi kuin itse konkreettisiksi toimenpiteiksi hyvinvointialueiden valmistelussa. Valmistelussa on monin osin hyvin ymmärrettävästi keskitytty toistaiseksi siihen, että palvelut pystytään järjestämään järjestämisvastuun siirtyessä alueille. Aikataulu on tiukka, tehtävää on paljon ja resurssit rajalliset. Käytännössä tekeminen ja kehittäminen on painottunut operatiivisiin teknisiin asioihin kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien integrointeihin ja konsolidointeihin sekä yhteisen tietopohjan määrittämiseen (vähimmäistietosisällöt). Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tätä perustaa tulisi luoda ja etteikö tiedon johtaminen olisi tärkeä ja olennainen osa tiedolla johtamisen onnistumista. Se on tiedolla johtamisen mahdollistaja. Se ei kuitenkaan saa olla itse tarkoitus tai toimintaa ohjaava tekijä niin kuin tällä hetkellä pitkälti vaikuttaa olevan. Tiedolla johtaminen on kuitenkin joutunut väistymään tai edelleen antamaan tilaa tiedon johtamiselle ja pysyttelemään taka-alalle.

MITEN PAINOPISTE SIIRRETÄÄN TIEDOLLA JOHTAMISEEN?

Tärkeämpää kuin katsoa peruutuspeiliin on katsoa eteenpäin. Peruutuspeilistä voi kuitenkin todeta positiivisina asioina hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen tulevaisuuden näkökulmasta sen, että

Puhe tiedolla johtamisesta ja sen merkityksestä on lisääntynyt
Tiedolla johtaminen nähdään keskeisenä uudistuksen onnistumisen mahdollistajana
Jo hyvinvointialueiden valmistelussa ja tuleville hyvinvointialueille määritelty tietojohtamisen organisoituminen on edennyt ja vastuuhenkilöitä nimetty
Hyvinvointialueilta ja niiden kumppaneilta löytyy paljon osaamista tietojohtamisen kokonaisuudesta ja sille on pitkä historia
Keskitetty yhteinen kehittäminen on järkevää asioille, jotka ovat kaikille yhteisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi vähimmäistietosisällöt, jotta johtamiseen käytettävä tieto olisi ylipäätänsä yhdenmukaista ja sitä kautta vertailukelpoista (huomioiden, että organisaatioiden strategiset erityispiirteet tulee näkyä tiedossa, jolla ko. organisaatiota johdetaan)
Eteenpäin katsoen myös paljon organisoitumista, tekemistä ja ajatusten ravistelua on edessä ennen kuin hyvinvointialueilla aletaan kokonaisvaltaisesti tiedolla johtamaan

Yksi semanttinen mutta tärkeä ero on yhteinen ymmärrys siitä, mitä tiedolla johtamisella tarkoitetaan ja mitä se on.
Muutamia poimintoja kuullusta tai nähdyistä termeistä tai lauseista tiedolla johtamisen yhteydessä sote-kentässä viime viikoilta:
”sote-palvelujen tietojohtamista kehitetään tiedolla johtamisen teknologisilla ratkaisuilla
”tietoaltaat”
”työkalut kuntoon”
”järjestelmien konsolidointi”
”tehtävänä on tuottaa tietoa”
Edellä mainitut poiminnat eivät ole kokonaisvaltaista tiedolla johtamista vaan liittyvät pitkälti tiedon johtamiseen – näkyvän tiedon tekniseen tuottamiseen. Tiedolla johtamisen puheessa korostuu hyvinvointialueiden taustasta, toimintaympäristöstä ja historiasta muodostunut vahva IT-ja teknologiapainotteisuus. Se näkyy edelleen tiedolla johtamisesta puhuttaessa ja sen painotuksissa.
Tiedon hyödyntämisessä ja sillä johtamisessa ihmisillä on keskeinen rooli niin hiljaisen tiedon tuottajina ja jakajina, tiedolla johdettujen päätösten tekijöinä kuin tiedon muuttamisessa käytännön toiminnaksi ja sillä uudistumiseksi. Se ääni pitää saada voimakkaammin kuulumaan.
Tämä edellyttää paljon osallistavaa keskustelua, yhteisen käsitteistön määrittelyä, koulutusta, viestintää, toimintamalleja tiedon hyödyntämiseen, sparrausta ja konkretiaa, jossa tiedon hyödyntämistä toteutetaan tietoisesti osana päivittäisiä tehtäviä.
Kuva: Tiedolla johtaminen ja sen mahdollistajat

Kuva: Tiedolla johtaminen ja sen mahdollistajat © Creatido 2022

Toinen tärkeä huomioitava ulottuvuus on tiedolla johtamisen tavoite. Tiedolla johtamisen tavoite on lähtökohtaisesti edesauttaa organisaatiota johtamaan toimintaansa tiedolla kohti sen asettamia tavoitteita. Tämä sanelee sen, että tiedolla johtamisen kehitystyö tulee edetä organisaation tavoitteet ja johtamistarve edellä, ei teknologia edellä.
Se puolestaan alleviivaa johdon roolin ja merkityksen tiedolla johtamisessa. Uuden hyvinvointialuejohdon tulee sekä sitoutua tiedolla johtamisen kehittämiseen, että ottaa siitä vahva johtajuus. Sitä ei voi ulkoistaa.
Toisaalta tiedolla johtamisen vastuuhenkilöille tulee antaa vahva mandaatti ja resurssit johtaa tiedolla johtamista kohti yhteistä tavoitetta
Tärkeä on myös näyttää esimerkkiä ja uskaltaa edetä pala kerrallaan, kaiken ei tarvitse olla valmista ennen kuin tiedolla johtamisen voi aloittaa. Kun vaikkapa johtoryhmätyöskentely pohjautuu tietoon, tiedosta keskustellaan ja tiedon varassa tehdään päätöksiä ja uudistetaan toimintaa, sitä on helpompi vaatia myös muilta.
Pitkänaikajänteen tavoitteen ja vision mahdollistamiseksi olennaista on lisäksi pyrkiä johtamaan tiedolla nykyisen operatiivisen toiminnan kehittämisen lisäksi jo tunnistettua muutosta ja toisaalta tutkia ennakkoluulottomasti tulevaa.

Kolmas esiin nouseva asia on, että tiedolla johtamista pitää alkaa systemaattisesti johtamaan niin, että se muuttuu todeksi kaikille
Konkreettinen työpari apuna tässä strategisessa kehittämisessä on tiedolla johtamisen kypsyysanalyysi ja tiedolla johtamisen strategia
Tiedolla johtamisen kypsyysanalyysin avulla tunnistetaan organisaation sen hetken tiedolla johtamisen tilanne, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Se säästää organisaatioltasi aikaa ja rahaa, kun kehittämispanostukset voi kohdentaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
Tiedolla johtamisen strategia puolestaan antaa suunnan matkalla kohti tiedolla ohjautuvaa organisaatiota. Siinä, missä tiedolla johtamisen kypsyysanalyysi kertoo, mihin tiedolla johtamisen panostukset kannattaa kohdentaa ja millaista vaikutusta panostuksilla on ollut, tiedolla johtamisen strategia linjaa mihin panostukset laitetaan, jotta ne palvelevat organisaation tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.
Hyvinvointialueiden tiekartalla kriittisiksi osatehtäviksi on asetettu nykytilan määritykset. Niitä ja erilaisia strategioitakin on tehty ja erittäin hyvä niin. Usein nykytilaselvityksissä kuitenkin vaikuttaisi pääpainolla olevan kohderyhmänä tiedolla johtamisen asiantuntijat ja näkökulmana tiedon johtamisen ja teknologian painotukset.
Tiedolla johtamisen viitekehys yhdistää tiedon, teknologian ja ihmiset, rakenteet ja toiminnan palvelemaan organisaation tavoitteita tiedolla johtamisen avulla. Tiedolla johtamisen nykytilan ja kehittämistarpeen parhaat asiantuntijat ovat tiedon hyödyntäjät eli koko organisaatio ja sen työntekijät. Kysymykset pitää suunnata heille ja vastauksia kuunnella herkällä korvalla. Lopulta teknistenkin ratkaisuiden lisäarvo on niitä hyödyntävien ihmisten käsissä. Tiedon ja teknologian pitää palvella tiedon hyödyntäjiä tehtäviensä johtamisessa.
Tiedolla johtaminen kuuluu kaikille. Otetaan kaikki mukaan tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tiedon hyödyntämiseen.
Käsillä on uniikki momentum, hieno hetki luoda uutta ja parempaa hyvinvointia tiedolla johtaen. Paljon hyvää työtä on jo tehty ja paljon on tekeillä. Paljon on vielä myös tekemättä mutta nähdään se mahdollisuutena. Lähdetään yhdessä matkalle kohti tiedolla ohjautuvia hyvinvointialueita. Tässä ja nyt.

Jani Listenmaa

CEO, Founder

Creatido Oy