23.09.2024

Hyvinvointialueiden tietojohtamisen kyvykkyydet: case Pirha

Hyvinvointialueuudistuksessa tietojohtamiseen on kohdistunut isoja odotuksia.  Järjestämislaki ohjaa johtamaan tiedolla ja dataa on saatavilla tietojohtamisen tarpeisiin yhä enemmän. Myös hoidon integraatio sekä toiminnan vaikuttavuuden kehittäminen haastavat tietojohtamista. Hyvinvointialueiden ratkaistavaksi on jäänyt, miten tietojohtaminen organisoidaan sekä millaisilla yksilöiden osaamisilla ja organisaation kyvykkyyksillä tietojohtamista toteutetaan.  

Syyskuun alussa julkaistussa artikkelissa esitämme ensimmäisiä tuloksia tapaustutkimuksesta, jossa tarkastellaan tietojohtamisen toteutusta Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha). Tutkimus perustuu Pirhan tietojohtamisen vastuualueen asiantuntijoiden haastatteluihin keväällä 2023, ja se kuvaa Pirhan tietojohtamisen kyvykkyyksien rakentumista. Johtamiskirjallisuuden vakiintuneen määritelmän mukaisesti kyvykkyydellä tarkoitetaan kykyä hyödyntää resursseja määriteltyjen tehtävien tai lopputulosten saavuttamiseksi (esim. Helfat & Peteraf, 2003). Resursseilla tarkoitetaan erityisesti ei-taloudellisia tekijöitä, kuten yksilöiden ja tiimien osaamisia, organisaation sisäisiä ja ulkoisia suhteita, toimintaprosesseja sekä organisaation rakenteita (esim. Teece, 2007).

Tutkimusartikkelin yhteenvetona todetaan, että hyvinvointialueiden uudistumista ja toimintaa tukeakseen tietojohtamisella tulee olla riittävä legitimiteetti, eli laaja hyväksyntä osana hyvinvointialueiden toimintaa. Lisäksi toimintaympäristön muutokset edellyttävät jatkuvaa tietojohtamisen kyvykkyyksien uudistamista. Tulevaisuudessa tietojohtamiselta vaaditaan kyvykkyyttä tukea alueita monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa mm. ennakoinnin keinoin.

Tietojohtamisen tavoitteet Pirhassa

Haastateltavat kuvasivat Pirhan tietojohtamisen tärkeimpiä konkreettisia tehtäviä yhdenmukaisesti. Vastauksissa korostuivat tietopohjan ja toimintamallien, kuten kirjaamiskäytäntöjen, yhtenäistäminen, johdon ja toiminnan päätöksenteon tukeminen raportoinnin kautta, tietojohtamisen koordinointi, kansallinen raportointi sekä muutoksen johtaminen. Nämä tehtäväkokonaisuudet ovat linjassa Pirhan tietojohtamisen strategisten tavoitteiden kanssa. Haastattelut toteutettiin pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen, joten vastaukset heijastavat erityisesti alkuvaiheen tilannetta.

Kyvykkyyksien rakentuminen

Tietojohtamisen kyvykkyyksien rakentumista tarkasteltiin rakenteellisten tekijöiden (rakennepääoma), sisäisten ja ulkoisten suhteiden (suhdepääoma) sekä yksilötekijöiden (inhimillinen pääoma) kautta.

Merkittävä rakenteisiin liittyvä valinta Pirhassa on tietojohtamisen oma vastuualue osana strategiapalveluita, mikä mahdollistaa suoran yhteyden ylimpään päätöksentekoon ja strategiseen johtamiseen. Toinen keskeinen rakenteellinen valinta on tietojohtamisen keskitetty koordinaatio vastuualueen toimesta ja hajautettu toteutus lähellä toimintaa. Lisäksi kyvykkyyttä tukevia rakenteita on muodostettu tietojohtamisen vastuualueella mm. tiedon laadun parantamisen toimintamallin, yhteistyökäytäntöjen sekä positiivisen kulttuurin ja matalan hierarkian rakentamisen kautta.

”Se on tää kokoluokka, mikä ehdottomasti vaatii [tietojohtamisen yksikön], lisäksi on myös kansallisten raportointivelvoitteiden rooli, joka nostaa tiedon merkityksen vielä eri asteille kytkeytyessään rahoitukseen”​.

Organisaation sisäiset ja ulkoiset suhteet nousivat vastauksissa erityisen tärkeiksi. Sisäisten suhteiden rakentaminen Pirhan palvelulinjoihin sekä muihin keskeisiin toimijoihin nähtiin keskeisenä osana koordinaatiotehtävää, ja verkostojen luomiseen panostettiin voimakkaasti. Vastauksissa mainittiin myös tärkeänä ja muotoutuvana kokonaisuutena tietojohtamisen, tietohallinnon sekä inhouse-toimijan välinen ”triangeli”. Ulkoisissa suhteissa korostuivat kansallisten toimijoiden kanssa ylläpidettävät keskusteluyhteydet. Eräs vastaaja kuvasi tyhjentävästi suhteiden merkitystä:

“Ei me olla yksin mitään”.

Yksilöiden osaamiseen liittyvistä tekijöistä haastateltavat pitivät Pirhan tietojohtamisen vastuualueen erityisenä vahvuutena asiantuntijoiden monipuolista taustaa sekä ymmärrystä ydintoiminnasta. Asiantuntijoilla on osaamista mm. sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, raportoinnista, tietomallinnuksesta, vaikuttavuudesta ja muutosjohtamisesta. Substanssiosaamisen ohella haastateltavat korostivat asiantuntijoiden yhteistyötaitoja, resilienssiä ja motivoituneisuutta tärkeinä tekijöinä.

”[…] pitää olla raakaa teknistä osaamista, ymmärtää tietomallinnusta, raporttien rakentamista, […] pitää ymmärtää mitä palvelut pitää sisällään, ja myös miten organisaatio toimii. Minkälaisia lainalaisuuksia julkisen sektorin toiminnassa on, minkälaiset kulttuurit on terveydenhuollossa, minkälainen kulttuuri on sosiaalihuollossa liittyen kirjaamiseen”.

Kansainväliset trendit tietojohtamisen kehityksessä

Esitellessäni tuloksia osana väitöskirjatutkimustani tietojohtamisen konferenssissa (ECKM, European Conference of Knowledge Management), erityistä kiinnostusta herätti tietojohtamisen vahva asema ja legitimiteetti. Tietojohtamisen toteutus on ratkaistu hyvinvointialueilla monin eri tavoin. Kuitenkin tapaustutkimuksessa esiin nousseet suhteiden, verkostojen ja vuorovaikutuksen merkitys ovat kasvavia trendejä myös kansainvälisesti. Tietojohtamisessa ei pohjimmiltaan ole kyse teknologiasta, vaan ihmisistä, jotka tuottavat tietoa, antavat sille merkityksiä ja joiden arvot ja lähtöoletukset vaikuttavat tietoperustaiseen päätöksentekoon. Keskeistä on tunnistaa, mitä tietojohtamisella halutaan saavuttaa ja tämän jälkeen rakentaa kyvykkyyksiä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Paula Pusenius

Kirjoittaja toimii johtavana konsulttina NHG:lla ja väitöskirjatutkijana Itä-Suomen yliopistossa

Kiitos Pirhan tietojohtamisen vastuualueen asiantuntijoille osallistumisesta tutkimukseen sekä Liikesivistysrahastolle matka-apurahasta konferenssimatkan mahdollistamiseksi.

Lähteet:

Helfat, C. & Peteraf, M. (2003) The Dynamic Resource-Based View: Capability Lifecycles, Strategic Management Journal, Vol. 24, pp. 997–1010. 

Pirkanmaan hyvinvointialue (2023) Tietojohtamisen ohjelma vuosille 2023–2025.

Pusenius, P. & Laihonen, H. (2024).Navigating Organizational Success: Knowledge Management Capabilities in Public Healthcare. Proceedings of the 25th European Conference on Knowledge Management, ECKM 2024, pp.672-678.

Teece, D. (2007) “Explicating Dynamic Capabilities: The Nature and Microfoundations of (sustainable) enterprise performance”, Strategic Management Journal, Vol. 28, pp. 1319–1350.