18.08.2026

Kohti kustannusvaikuttavia palvelupolkuja

Hyvinvointialueiden keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tietoon perustuvaa johtamista, joka yhdistää kustannustiedon, palvelujen käytön sekä asiakkaiden palvelutarpeet samaan analytiikkaympäristöön. Kustannusvaikuttavuuden kehittäminen voidaan rakentaa vaiheittain etenevän tietomallin ja analytiikan varaan.

Ensimmäisessä vaiheessa luodaan kustannuslaskentaratkaisu, jossa hyvinvointialueen palvelut tuotteistetaan. Jokaiselle tuotteelle määritellään siihen liittyvät suoritteet sekä kohdennetaan kustannukset. Näin muodostuu yhtenäinen näkymä siihen, mitä palvelujen tuottaminen maksaa ja mistä kustannukset syntyvät. Tuotteistettu kustannuslaskenta mahdollistaa palvelujen vertailun sekä kustannusrakenteiden analysoinnin eri palvelualueiden välillä.

Seuraavassa vaiheessa rakennetaan henkilökeskeinen tietomalli. Mallissa jokaiselle asiakkaalle yhdistetään hänen saamansa palvelusuoritteet ja niihin liittyvät tuotekustannukset. Tällöin voidaan tarkastella palvelujen käyttöä yksilötasolla sekä muodostaa kokonaiskuva asiakkaan keräämistä kustannuksista palvelujärjestelmässä. Samalla syntyy mahdollisuus analysoida palvelujen käyttöä yli organisaatio- ja palvelurajojen.

Kun yksilötason palvelu- ja kustannustieto on käytettävissä, kannattaa asiakkaista muodostaa kulloiseenkin käyttötapaukseen liittyviä segmenttejä. Segmentointi perustuu sekä toteutuneeseen palvelujen käyttöön että palvelutarpeeseen, joka johdetaan esimerkiksi palvelutarpeen arvioinneista, toimintakykyä kuvaavista mittareista ja muista asiakastiedoista. Näin voidaan tunnistaa esimerkiksi paljon palveluja käyttävät asiakkaat, ennaltaehkäisevien palvelujen tarpeessa olevat asiakkaat tai henkilöt, joiden palvelutarve kasvaa nopeasti.

Segmentoinnin jälkeen analyysi siirtyy palvelupolkuihin ja hoitoketjuihin. Asiakkaiden toteutuneista palvelutapahtumista muodostetaan palvelupolkuja, jotka kuvaavat palvelujen käyttöjärjestystä ja kokonaisuutta. Samalla voidaan tunnistaa erilaisia toimintamalleja saman asiakassegmentin sisällä. Esimerkiksi kahdella samankaltaisen palvelutarpeen omaavalla asiakasryhmällä voi olla hyvin erilaiset palvelupolut ja kustannusrakenteet.

Tässä vaiheessa analytiikka tarjoaa merkittävän mahdollisuuden kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Kun palvelupolkuihin yhdistetään kustannukset sekä vaikuttavuutta kuvaavat mittarit, kuten toimintakyvyn kehitys, palvelutarpeen muutos, hoidon laatu tai asiakaskokemus, voidaan vertailla eri palvelupolkujen tuloksia. Analytiikan avulla voidaan tunnistaa palvelupolkuja, jotka tuottavat parempia asiakas- ja terveysvaikutuksia pienemmillä kokonaiskustannuksilla kuin vaihtoehtoiset toimintamallit.

Analytiikan avulla voidaan löytää kustannusvaikuttavia palvelupolkuja ja hoitoketjuja sekä simuloida tavoitetila, jota kohti askeltaa. Edellytyksenä on, että kustannukset, palvelujen käyttö, palvelutarve ja vaikuttavuustiedot yhdistetään yhteiseen henkilökeskeiseen tietomalliin. Tällöin hyvinvointialue pystyy tunnistamaan parhaat toimintamallit, kohdentamaan resurssit tehokkaammin sekä kehittämään palvelujärjestelmää kohti parempaa vaikuttavuutta ja kestävää taloutta. Tämä luo perustan tiedolla johdetulle kustannusvaikuttavuuden kehittämiselle, palvelujärjestelmän kehityksen ennakoimiselle ja hyvinvointialueiden asiakkaita parhaiten palvelevien ratkaisujen toteuttamiselle.

Anssi Vartiainen

Director Business Consulting

CGI