18.02.2022

Tieto on valtaa, Kenellä valta on?

Tietojohtaminen on laajasti määritelty käsite ja tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan arvon luomista tiedosta organisaation hyväksi. Tiedon on todettu olevan organisaatioiden, sekä yhteiskunnan tärkeä aineeton resurssi ja keskeinen menestystekijä. Tuon tärkeän resurssin hyödyntäminen edellyttää johtamista, niin myös tietojohtaminen. Tietojohtamisella pyritään tiedonhallinnan keinoin varmistamaan[HT1] mm. sitä, että tarvittava tieto on käytettävissä, tavoitellessa esimerkiksi paremman suoritus -ja kilpailukyvyn saavuttamista. Tietojohtamisen toteutumista edesauttavat erilaiset käytännöt ja organisaatiokulttuuri. – Kulttuurin ja sitä kautta myös tietojohtamisen on puolestaan osoitettu eri tutkimuksissa olevan tiiviisti sidoksissa valtaan ja vallankäytön taktiikkoihin. Valta ja sen käyttö ilmenevät tai mahdollistuvat tietojohtamisen kontekstissa erityisesti päätöksenteossa, johtamisessa ja organisaatiorakenteen luomisessa, tiedon hyödyntämisessä sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Tietojohtamisen tarkastelu suhteessa valtaan on perusteltua, koska tietojohtaminen on saanut merkittävän roolin nykyisessä tietoyhteiskunnassa ja tietoon perustuva vallankäytön oikeuttaminen on myös merkittävä vallan legitimiteetin lähde. Tiedon, vallan ja tietojohtamisen tarkastelu tässä ja nyt on perusteltua aiheiden ajankohtaisuuden vuoksi. Tietointensiivisyyden kasvu on synnyttänyt tarvetta ymmärtää informaation ja tiedon suhdetta, sekä niihin liittyviä erityispiirteitä johtamisen näkökulmasta. Viimeiset lähes kaksi vuotta vallinnut poikkeustilanne on yhteiskunnallisesti korostanut mm. tiedon tuottamisen ja tietoon perustuvan päätöksenteon roolia sekä merkitystä.

Tietojohtamisen tarkastelun ajankohtaisuudesta kertonee myös se, että pääministeri Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on tietopolitiikan syventäminen ja julkisen tiedon avoimuuden lisääminen. – Nyky-yhteiskunta on erittäin sidoksissa tietojohtamiseen, mistä osoituksena ovat mm. erilaiset ohjelmat tai hankkeet kuten esimerkiksi Toivo-ohjelma STM:n hallinnonalalta. Kansallisesti myös tiedon luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi muodostetaan sekä otetaan käyttöön mm. tiedon laatukriteeristöä.

Tietojohtamisen tarkastelua vallan näkökulmasta perustelee myös se, että tietoon perustuvan päätöksenteon myötä tiedon rooli korostuu yhteiskunnassa ja tiedon oikeuttaessa erinäisiin ratkaisuihin, voidaan katsoa tiedon olevan myös valtaa ja mahdollistavan sen käyttämisen. Tietoon perustuva päätöksenteko tai siihen pohjautuvat toimenpiteet saavat oikeutuksen yleensä tiedon kautta. Tämän tarkasteleminen kriittisestäkin näkökulmasta on perusteltua, koska julkishallinnossa tehdyillä päätöksillä on laajat vaikutukset. Englantilainen filosofi Francis Bacon onkin jo aikanaan lausunut tiedon olevan valtaa ja sitä se on edelleen.

Valta ilmenee päätöksenteossa, ja tämä korostuu eri tutkimusten mukaan tietojohtamisen kontekstissa. Valta näyttäytyy tietojohtamisessa lähinnä positiivisesti, sillä sen kautta pyritään saavuttamaan mahdollisimman perusteltavissa olevia ja luotettavia päätöksiä, sekä edistämään mm. organisaatioiden toimintaa sekä niiden tavoitteiden saavuttamista. – Toisin voi olla jossain toisaalla kuten esimerkiksi politiikassa.

Tieto ja tietojohtaminen ovat yhteiskunnan ja organisaatioiden voimavaroja, joiden avulla voidaan edistää vaikkapa kilpailukykyä, kun niitä johdetaan ja käytössä on niiden hyödyntämistä tukeva organisaatiokulttuuri. Käyttämällä valtaa organisaatiot pyrkivät saamaan aikaan niiden tavoitteiden mukaista toimintaa. Tiedon luominen, jakaminen ja hyödyntäminen edellyttävät suotuisaa organisaatiokulttuuria ja johtamista, mitkä puolestaan edellyttävät vallan käyttöä, jotta asioita saadaan tapahtumaan. Tieto on organisaatioiden pitkän aikavälin kilpailuedun lähde ja tietojohtaminen keino luoda, jakaa ja hyödyntää tietoa maksimaalisesti.

Valta näyttäytyy tietojohtamisessa tiedon jakamisen kautta myös positiivisesti siten, että sen avulla voidaan saada aikaan toivottuja seurauksi ja tällaisissa yhteyksissä voidaan myös positiivisesti käyttää hyväksi vuorovaikutusta. Mikäli tietojohtamisen avulla esimerkiksi muodostetaan tiedonjaon mahdollistavia foorumeita, niin organisaatio voi saavuttaa tavoitteensa paremmin. Koska tietojohtaminen on erityisen sidoksissa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, niin tämä tarjoaa myös useita mahdollisuuksia käyttää valtaa vuorovaikutustilanteissa. – Tieto kuluu kaikille.

Tehokkaan tietojohtamisen katsotaan edellyttävän oikeanlaista tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna sosiaalisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen voidaan sitoa, joko johtamiseen tai vallankäyttöön, mikä osaltaan hämärtää sitä, mikä voidaan tulkita vallankäytöksi, sillä sosiaalisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen johtamisessa voi myös pitää sisällään sitä, että tavoitteita pyritään edistämään positiivisten assosiaatioiden ja miellyttämisen avulla.

Onko tietojohtamisella ja vallalla suhdetta, jota tehdä näkyväksi? Lyhyesti sanottuna vaikka tietojohtamisen kontekstissa ei puhuttaisi vallasta tai nimettäisi tiettyjä vallan elementtejä, niin valta ja vallankäytön elementit ovat olennaisesti sidoksissa tietojohtamiseen. Vallan legitimiteettiä pohdittaessa voidaan ajatella, että nykyaikana tieto on yksi merkittävimmistä vallan legitimiteetin lähteistä. Esimerkiksi julkishallinnossa varsin usein ajatellaan, että käytettävissä ovat riittävät tiedot päätösten tekemiseksi ja tietopohja päätökselle on luotettava. Tiedolla ja tietojohtamisella on keskeinen rooli poliittishallinnollisessa- ja organisatorisessa toiminnassa, joten on perusteltua tarkastella niihin liittyvää valtaa ja vallankäytön mahdollisuuksia, sekä tehdä niitä näkyväksi.

Tieto ja tiedon analysointi ovat vallankäytön taktiikka, sillä vallankäyttö mahdollistuu tiedon, sekä tiedon analysoinnin kautta. Tiedon käyttö vallan taktiikkana perustuu siihen, että asioita voidaan rationalisoida tai tietoa voidaan käyttää harkinnanvaraisesti. Rationalisointi mahdollistaa vallankäytön piilottamisen ja oikeuttaa omat päätökset. Harkinnanvarainen tiedon käyttö viittaa puolestaan siihen, että tiedon jakamista voidaan rajata tai tietoa voidaan myös hylätä.

Kuka on se todellinen vallankäyttäjä tietojohtamisessa? – Voisiko se olla Joku? – Taho, toimija tai henkilö, jota harvoin huomaamme tai tulemme huomioineeksi. Kyseessä ovat he, jotka tekevät työtään siellä ”konepeltien alla” ja muodostavat datasta tietoa hyödynnettäväksi. Siellä voidaan tehdä valintoja, suodatuksia, rajauksia, poissulkuja, jne. toimenpiteitä, joista kukaan muu ei tiedä, mutta joiden jälkeen muodostuu tieto ja tietoja, joita monet käyttävät, jopa vallan välineenä. – Käyttikö joku ”etuvaltaa”, jättäen vallasta seuraaville vain ”jakojäännöksen”?

Janne Okkonen

Tietojohtamisen verkosto ry