Voiko vaikuttavuus edesauttaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista?

ällä hetkellä on käynnissä poikkeuksellisen vilkas keskustelu vaikuttavuuden mahdollisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä.

Pontimena tässä on sote-uudistus. Vaikka työ painottuu tällä hetkellä perusrakenteiden täysremonttiin, yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on palveluiden integroiminen asiakkaan ympärille.

Vaikka toimintoja ylätasolla yhdistetäänkin selkeämmin yhden ohjausmallin alaisuuteen, meillä on huomattavan pitkä matka siihen, että ne näyttäytyvät yhtenäisinä myös kansalaisen näkökulmasta. Tämä tulee kustannusten noustessa ja verotuskeskustelun kiristyessä herättämään entistä vilkkaampaa ja värikkäämpää keskustelua niin kansalaisten osalta kuin myös poliittisella tasolla.

Samaan aikaan meillä on kasvavana haasteena osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi ja sitouttaminen. Tämä koskee ihan kaikkia sote-kentässä: hoivatyöntekijöitä, hoitajia, lääkäreitä, sairaalahuoltajia, kehittäjiä, johtoa. Rakenteellisia ja hallinnollisia uudistuksia ei perinteisesti ole totuttu pitämään minään erityisinä rekrytointivaltteina.

Sama kasvava niukkuuden tematiikka näkyy myös rahaan liittyvässä keskustelussa. Lääketieteellinen ja teknologinen kehitys tuo meille käyttöön uusia innovaatioita ja hoitokeinoja, väestö ikääntyy ja kustannusten kasvu jatkuu.

Lisäksi esimerkiksi ikääntyneiden, monisairaiden ja vammaisten kohdalla on arkipäivää kohdata tilanteita, joissa asiakas on joko väärässä kohden palvelujärjestelmäämme tai hän ei koe saavansa kaipaamaansa tukea tai hoitoa.

Vaikuttavuus ei sinänsä ole mikään uusi ajatus. Keskeinen vielä suurelta osin hyödyntämätön mahdollisuus liittyy kuitenkin sen perusprinsiippiin: asiakasnäkökulmaan. Suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa kysytään hoidon ja hoivan vaikuttavuutta asiakkailta varsin rajallisesti ja se painottuu yleensä lähinnä lyhyiden vastaanottokäyntien yhteyteen.

Ajattelu- ja toimintamallina vaikuttavuus tuo tähän paljon mahdollisuuksia:

– havainnollistetaan potilaan hoitopolku

– mietitään, mitä siinä halutaan kehittää

– kysytään asiakkaalta säännöllisesti hänen kokemastaan hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen vaikutuksista hänen hyvinvointiinsa, jaksamiseensa ja terveyteensä

– yhdistetään tämä tieto kliiniseen dataan, ammattilaisten havainnoimaan hoitovasteeseen sekä palveluista kertyneisiin kustannustietoihin

– visualisoidaan nämä tiedot ammattilaisten käyttöön

– varataan resursseja löydösten pohjalta tehtävään kehitystoimintaan

– vertaillaan löydöksiä verrokkiorganisaatioiden kanssa

 Kääntämällä katse ja kehittämisnäkökulma tähän siilorajat ylittävään asiakasnäkökulmaan, meillä on mahdollisuus selkeämmin konkretisoida käynnissä olevan uudistuksen tarjoamia hyötyjä.

Kaiken ytimenä on tieto ja sen hyödyntämisen osaaminen. Teknologinen kehitys tarjoaa nykyään erinomaiset edellytykset tietojen keräämiseen henkilökohtaisten älylaitteiden kautta organisaatioiden tietoaltaisiin ja sitä kautta ammattilaisten työpöydille visualisoituna. Tästä olemme saaneet kuulla useita mielenkiintoisia näkökulmia Tietojohtamisen verkosto ry:n webinaareissa.

Kun lähdetään miettimään ja kehittämään palveluiden vaikuttavuutta, muiden organisaatioiden ja ammattilaisten kokemuksia kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Seuraavien viikkojen aikana vaikuttavuuden teeman ympäriltä on helppo saada lisätietoa, sillä aihe tulee olemaan esillä useissa eri foorumissa:

– Tietojohtamisen verkosto ry:n Webinaari III, 18.11.: Potilaslähtöinen ja ’siilot’ ylittävä sosiaali- ja terveydenhuolto

– Vuoden vaikuttavuusteko 2021 -julkistus 7.12. Mediuutisten Vuoden vaikuttaja -juhlassa

– Terveys ja talouspäivät 14.-15.12. Tampereella; esimerkkinä paneelikeskustelu teemalla ”Miten vaikuttavuuden mittaaminen tukee ikääntyneiden palveluiden kehittämistä?”

– THL:n Laaturekisterifoorumi 16.12. Helsingissä

– Kansallinen vaikuttavuusseminaari 13.1. Helsingissä

Myös NHG:n Terve! -podcastista on tulossa uusia jaksoja marraskuun aikana. Niissäkin näkökulmaa laajennetaan järjestäjä- ja terveydenhuoltopuolelta kohti sosiaalipalveluita ja asiakasnäkökulmaa.

Loppuun vielä kollegani Tommi Kemppaisen ajatuksia vaikuttavuuden johtamisesta ja datan hyödyntämismahdollisuuksista:

Vaikuttavuuden tulisi olla olennainen johtamisen näkökulma järjestäjälle

Vaikuttavaa syksyä teille kaikille.

Terve!

Mika Kaartinen

Senior partner

NHG

040-830 7914