16.09.2024

Tietojohtaminen on saavuttanut myös valmiuden ja varautumisen

Terveydenhuollon tietojohtaminen on perinteisesti tarkastellut erilaisia tuotanto- ja potilaslukuja kuten lähetteitä, käyntejä, leikkauksia, laskuja ja kustannuksia. Nyt myös valmius ja varautuminen on tullut rytinällä tietojohtamisen kentälle – Mitä se tarkoittaa ja mitä tietojohtamisella valmiudessa ja varautumisessa tavoitellaan?

Valmiuden ja varautumisen käsitteillä tarkoitetaan yksinkertaisesti ilmaistuna toimintaa, jossa varautumalla ennakkoon pyritään varmistamaan organisaatioiden ja toimijoiden valmius toimia erilaisissa tilanteissa – myös epätodennäköisissä ja poikkeuksellisissa. Valmius ja varautuminen kulkevat usein käsitteellisesti käsi kädessä, sillä varautumisella luodaan toimintavalmiuksia. Varautuminen on meille kaikille tuttua arkielämästä – säästämme rahaa, pidämme auton takakontissa tunkkia ja käsilaukussa varavirtalähdettä, jos matkapuhelimesta loppuu akku.

Viimeistään koronaviruspandemia osoitti, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät ympäri maailmaa eivät ole täysin varautuneet poikkeuksellisiin tapahtumiin. Kaikkeen ei voida varautua, mutta keskeisiin uhkiin kylläkin. Sote-uudistuksen yhteydessä luotiin pohja myös valmiuden ja varautumisen tietojohtamiselle. Suomeen perustettiin viisi valmiuskeskusta, joiden tehtävänä on kuuluisan tilannekuvan (argh!) kokoaminen. Valmiuskeskukset saivat hyvin laajat tiedonsaantioikeudet ja esimerkiksi HUSissa toimiva Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskus on rakentanut tietojärjestelmän, jota kaikki Etelä-Suomen hyvinvointialueet käyttävät yhdessä HUSin kanssa. Alueet ilmoittavat järjestelmään kapasiteetti- ja kuormitustietoja, kirjaavat valmiuteen ja varautumiseen vaikuttavia häiriöitä sekä antavat viikoittain palvelujärjestelmän eri osia koskevia asiantuntija-arvioita. Tiedot käydään viikoittain läpi alueellisissa tilannekuvakokouksissa. Alueellinen valmiuden ja varautumisen tilannekuva on siis kehittynyt hurjasti sote-sektorilla viimeisen vuoden aikana. Tiedot eivät ole yhden alueen itsensä keksimiä, vaan perustuvat THL:n kansallisiin määrittelyihin.

Varautuminen on tietojohtamisen näkökulmasta mielekäs kokonaisuus, sillä juuri tieto on varautumisessa ja valmiudessa avainasemassa. Kuinka paljon sairaalalla on varastossa tarvittavia välineitä, jos logistiikkaketju katkeaa Suezin kanavaan? Kuinka kauan polttonesteet riittävät, jos huoltoasemat menevät kiinni työtaistelun takia? Kuinka monta potilasta sairaalan pitää evakuoida, jos juomavesi kontaminoituu? Valmiuden ja varautumisen tietojohtamisen sisällöt muodostetaan samoista luvuista kuin muutkin terveydenhuollon tietosisällöt. Laskemme vuode- ja tehohoitopaikkojen lukumääriä, avoinna olevia leikkaussaleja, kotihoidon piirissä olevia asukkaita ja niin edelleen. Tarkastelemme välineitä, laitteita ja tietojärjestelmiä, analysoimme häiriöitä ja välitämme tietoa valmiuskeskusten välillä.  

Kun tiedoista muodostetaan alueellinen tilannekuva, lopputuloksena on mielenkiintoinen, vaikkakin laaja ja suojattu tietoaineisto, jolla tuetaan myös eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja varautumista. Muodostuva tilannekuva tulee lain mukaan jakaa hyvinvointialueille, aluehallintovirastolle sekä STM:lle.

Valmiuden ja varautumisen tietoja hyödynnetään samalla tavalla kuin muitakin terveydenhuollon tietoja, mutta näkökulma on usein hieman erilainen. Tietojen avulla voidaan saada vastauksia siihen, kuinka valmiita olemme, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu. Voimme kehittää näitä valmiuksia suunnitelmallisesti hyödyntämällä tietoa – kyse on valmiussuunnittelusta. Valmiudet testataan vakavissa tilanteissa ja hyvällä varautumisella voidaan pelastaa paljon ihmishenkiä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että valmius ja varautuminen ovat kiinteä osa kaikkea toimintaa, vaikkakin sillä on oma synkkien pilvien näkökulmansa. Tästä syystä myös valmiuden ja varautumisen tietojohtaminen on tullut onkimaan avainlukuja samoista tietoaltaista ja tietovarastoista. Mikä olisikaan parempaa kuin se, että sama tieto on laajasti hyötykäytössä!

Kimmo Parhiala, SM, MPH, YTM

Suunnittelupäällikkö, HUS Valmiuskeskus