16.08.2024
Tiedonkulkua sujuvoittamalla voitaisiin parantaa hoidon jatkuvuutta
Suomen sote-järjestelmän suurimpiin haasteisiin kuuluu hoidon jatkuvuuden puute ja siitä johtuvat ongelmat. Kansallisesti haaste on tuotu esiin mm. Omalääkäri 2.0 selvityksessä, jossa korostetaan tiedonkulun merkitystä hoidon jatkuvuuden tukemisessa.
Hoidon jatkuvuus vähentää virheitä ja parantaa laatua
Hoidon jatkuvuus tarkoittaa potilaan saaman hoidon keskeytymättömyyttä koko hoitopolun ajan, eri hoitopaikkojen ja hoitohenkilökunnan välillä. Tämä varmistaa, että potilas saa johdonmukaista ja koordinoitua hoitoa, joka ottaa huomioon hänen yksilölliset tarpeensa ja terveydentilansa.
Tiedonkulun ja yhdenmukaisen, priorisoidun hoitotiedon merkitys on ratkaiseva, kun pyritään laadukkaaseen hoitoon ja potilaskokemukseen. Priorisoitujen hoitotietojen tehokas hyödyntäminen mahdollistaa saumattoman hoidon siirtymän eri hoitovaiheiden ja hoitopaikkojen välillä.
Tämä vähentää virheitä, parantaa hoidon laatua ja lisää potilasturvallisuutta. Priorisoiduilla hoitotiedoilla tarkoitetaan potilaan hoidossa yleisimmin kirjattavia ja hyödynnettäviä tietoa, esimerkiksi diagnoosit, riski sekä menneet ja tulevat ajanvaraukset.
Pelkkä tiedon liikkuvuus ei takaa onnistumista
HIMSS määrittelee hoidon jatkuvuuden kypysyysmallissaan kansalaisen näkökulmasta seuraavasti:
“Non-disruption of care provided to a patient throughout
his/her care journey, across care settings and care givers”
Hoidon jatkuvuudessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään tiedon ”liikkumisesta” tai ”kulkemisesta” hoitotilanteesta toiseen, sillä teknologia mahdollistaa hoidon jatkuvuuden näkökulmasta myös sen, että olennaisia hoitotietoja voidaan hyödyntää entistä älykkäämmin. Kyseeseen voi tulla esim. ei-toivottujen tapahtumien ennakointi, hoitoon liittyviä tehtävien automatisointi, erilaiset hälytykset ja potilasvirtojen ohjaus. Edellytys tämän tyyppisille ratkaisuille on, että olennainen, yhdenmukainen priorisoitu hoitotieto on hyödyntävän teknologian saatavilla.
Jatkuvuus on myös organisaation kykyä keskittyä olennaiseen
Hoidon jatkuvuudessa on kyse myös organisaation näkökulmasta, ja siitä, miten se optimoi resurssien käyttöä tuottaen parasta mahdollista arvoa määritellylle väestölle.
Lähtökohta ja edellytys resurssien tehokkaalle optimoinnille on kyky tunnistaa kalliita riskiryhmiä. Tämä puolestaan edellyttää yhtenäisiä terveystietoja alueen väestöstä. Olennaista on huomioida, että alueella ei tässä yhteydessä tarkoiteta pelkästään yhden organisaation, esimerkiksi hyvinvointialueen tarjoamia, tuottamia tai tilaamia palveluita, vaan merkityksellinen aluerajaus on se maantieteellinen alue, jossa kansalaiset pääasiallisesti sote-palvelujärjestelmän palveluita käyttävät (julkinen-, yksityinen-, opiskelija- ja työterveyshuolto). Kansalaisen ja organisatorisen hoidon jatkuvuuden kannalta oman lisäkompleksisuutensa tuo suomalainen palvelujärjestelmä, jossa vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjotaan ylialueellisesti (YTA-alueet).
Hoidon jatkuvuus on ratkaisevan tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja kustannustehokkuuden kannalta. Se vaatii organisaatioiden välistä yhteistyötä ja sitoutumista sekä yhtenäisiä olennaisia hoitotietoja alueen kansalaisista.
Hyvin toteutettu hoidon jatkuvuus parantaa potilastyytyväisyyttä, vähentää komplikaatioita ja optimoi terveydenhuollon resurssien käyttöä. Yhdenmukainen hoitotieto seuraa kansalaista hoitotavasta yksiköstä riippumatta koko palvelujärjestelmän yli, jolloin tieto on laajasti hyödynnettävissä myös hoidon ohjaukseen, riskiryhmien tunnistamiseen ja kansalaisten omaan käyttöön.
Kalle Reivilä
Business Development Manager, InterSystems Finland
