10.09.2024
Sola 2.0 -työkalun tuottava yhteiskehittäminen tuo tuloksia
Olen kirjoittanut tiedolla johtamisesta vuodesta 2003 lähtien, alleviivaten eri tietolähteiden ja paikallisen tiedon huomioimisen tärkeyttä (Aldea-Partanen 2003). Minusta on ollut kiehtovaa seurata missä määrin asiantuntijat ovat tunnistaneet tiedon moninaisia käyttötarpeita. Parhaillaan sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot kietoutuvat yhteen palvelemaan yhteiskuntaa ja toimijoita. Olen kirjoittanut aiemmin myös aiheesta ”joint learning”, yhteisestä oppimisesta kehittämisprojektien moninaisissa verkostoissa (Aldea-Partanen 2013). Toisten tarpeiden huomioiminen yhteiskehittämisessä mahdollistaa uusien asioiden omaksumista ja myönteisen asenteen syntymistä ja yläpitämistä.
Viimeisten yli kahden vuoden ajan on ollut kunnia ja iloa saada tutustua uusiin ihmisiin, joiden jano tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen omassa työssään on ollut suuri. Tietojohtaminen koostuu tiedon johtamisesta, rikastuttamisesta ja tiedolla johtamisesta (Hupanen 2021). Yhteiskunnan sosiaalisen laadun mittarit Suomessa pohdittiin ensiksi PROMEQ hankkeessa (mm. Vaarama, Mäki-Opas 2020), jonka jälkeen Sosped -asiantuntijuuden avulla kehitettiin alustava Sola -työkalu Keski-Suomessa EPTT -hankkeessa. Kansallisella tasolla THL:n ja STM:n toimijat ovat huomanneet työkalussa potentiaalia ja toivoisivat sen kansallista leviämistä. Näin Sola-hanke sai alkunsa vuoden 2022 aikana, terveyden ja sosiaalialan rakennemuutosten valmistelun aikoihin. Resurssien niukkuus ja uuden allokointi vaikuttivat kuntien henkilökunnan saatavuuteen ja osaamiseen. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tavoittaa 250 asiantuntijaa, mutta loppujen lopuksi yli 2000 asiantuntijaa kiinnostui Sola 2.0 hankkeesta ja sen työkalusta osallistuen perehdytyksiin ja mikrokoulutuksiin. Mikrotreeneissä, työpajoissa ja perehdytyksissä osallistujat saivat kysyä yksityiskohdista, pohtia ja ehdottaa ominaisuuksia sekä seurata työkalun kehittämistä. Yhteiskehittämisen tuottavuutta on lisännyt myös se, että alkuvaiheessa merkittävää osallistumista tuli kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi myös yritysten ja järjestöjen puolelta. Tämä onkin quadruple helix innovoinnin potkurin mukaisesti kestävä ratkaisu.
Arviointi ja Sola 2.0:lla päivitetty tiedon johtaminen ei ole vain ns. pakollinen paha, vaan kiinnostava ja omassa työssä hyödynnettävä työkalu, joka mahdollistaa tiedolla johtamista. Sola 2.0 -työkalussa yhteiskunnan sosiaalisen laadun neljää ulottuvuutta seurataan ilmiöpohjaisilla indikaattoreilla osavaikutuksineen. Minua on alusta asti kiehtonut se, että työkalussa huomioidaan jokaisen kahdenkymmenenkolmen indikaattorin kohdalla osavaikutukset yksilön, läheisten ja yhteiskunnan tasolla ja että laskelmat ovat uusimmassa versiossa tehty yhden, viiden ja kymmenen vuoden vaikutuksia hahmottaen. Sola 2.0 ei ole tarkkuustyökalu, mutta sitä voi hyödyntää monenlaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin ja yhteisvaikutusten ennakointiin. Lämmin kiitos kaikille yhteiskehittämisessä mukana olleille!
Andra Aldea-Löppönen
Projektipäällikkö
Keski-Suomen hyvinvointialue
Keskeiset lähteet:
*** Vuoden 2024 Arvin päivän palkinto Sola 2.0 työkalulle ja elämäntyöpalkinto Päivi Atjoselle – SAYFES
Abbott P, Wallace C & Sapsford R (2016) The Decent Society: Planning for Social Quality, Routledge Advances in Sociology, 1st edition
Aldea-Partanen, A (2003) Local Development Networks in Remote Areas and Knowledge Management. 3rd European Knowledge Management Summer School.
Aldea-Partanen, A (2011) Social innovation in service delivery to youth in remote and rural areas. International Journal of Innovation and Regional Development, Vol. 3, No. 1
Aldea-Partanen, A (2013) Joint learning -how to teach in a creative way. Colour Sound Education international conference. Arad, Romania
Holman D, Walker A. (2017) Social Quality and Health: Examining Individual and Neighbourhood Contextual Effects Using a Multilevel Modelling Approach. Social Indicators Research. 2017. doi:10.1007/s11205-017- 1640-2
Hupanen, M (2021) Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen – lyhyt oppimäärä. https://blogit.xamk.fi/datalab/2021/03/10/tietojohtaminen-ja-tiedolla-johtaminen/
van der Maesen LJG, Walker A. (2012) Social Quality. From Theory to Indicators: Palgrave Macmillan: New York.; 2012.
Martela, F (2022) Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa. Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan, YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 87 (2022):5–6, s. 565-572
Mäki-Opas T & Martikainen J (2023) Hyvinvointipolitiikan vaikuttavuutta voidaan tutkia ja hyödyntää päätöksenteon tukena, Duodecim, 139(9):685-8
Vaarama ja Mäki-Opas (2020) Systeemisellä ja osallistavalla otteella parempaan yhteiskunnan sosiaaliseen laatuun ja yksilöiden elämänlaatuun, Focus Localis, 4/2020, 65-85
