15.01.2026
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä
Maailma valmistuu kaksi kertaa vuodessa ja aina kiireen kanssa: jouluksi ja juhannukseksi. Mitä tämän vuoden vaihtuessa sitten sain listata omalta työpöydältä valmistuneiden listaan? Ja mitä on suunnittelupöydällä tulevalle vuodelle?
Kun viime vuoden viimeisinä päivinä kokosin päättyvien projektin loppuraportteja, häilyin kahden ajatuksen välillä: tässä ei ole mitään uutta! vs. mahtavia uusia tuloksia! Esimerkiksi saimme päätökseen kaksivuotisen vaikuttavuustutkimusprojektin, minkä lopputuotokseksi kasasimme ”Vaikuttavuustiedolla johtamisen käsikirjan” hyvinvointialueille. Kirjassa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön (mielestäni loistavasti) otsikoituun vaikuttavuusuutiseen ”Tosiasiallinen vaikuttavuus tuottavuutta tärkeämpi”, uutinen on niinkin tuore kuin vuodelta 2006 eli täyttää juuri 20 vuotta! Esittelemme kirjassa myös henkilökeskeiseen tietomalliin pohjautuvan vaikuttavuuden arvioinnin viitekehyksen, mikä pohjautuu omaan väitöstutkimukseeni, tehty Etelä-Karjalassa Eksotessa kuntakokeilulain puitteissa pitkälti toistakymmentä vuotta sitten.
Kun sitten lähden nivomaan mennyttä vuotta ja tulevaa vuotta yhteen, on yhtenä tärkeänä teemana nostettava esille alueellisesta yhteistyöstä kansalliseen yhteistyöhön siirtyminen. Viime vuoden aikana teimme Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ja THL:n kanssa todella tuloksellista yhteistyötä kansallisen tietopohjan kehittämiseksi. Vastaavasti alkavalle vuodelle meillä on listattu yhteiseen ideapaperiin Kelan kanssa useita aihioita mitä on tarkoitus lähteä yhdessä kehittämään. Tästähän alkaa muodostua toimiva ekosysteemi, missä tieto kulkee sujuvasti eri toimijoiden välillä! Kyllä vaan ja sitä aktiivisesti pyrki edistämään viime vuosikymmenellä Itkosen Pentti Eksotesta, jonka perusviestiä palvelujärjestelmän kehittämisestä aktiivisesti kohti toiminallisia ekosysteemejä olen useasti lainannut.
Tulevalle vuodelle omista projekteistani jatkuu vain yksi. Mielireitti -projektissa pyrimme löytämään ennakoivalla analytiikalla varhaisia ennusmerkkejä lasten ja nuorten mielenterveysongelmista. Mitenkäs tämäkin kuulostaa niin tutulta? Aivan, kymmenen vuotta sitten tehtiin LAPE-projekti, missä tehtiin exactly the same.
Vaikka tässä tuli nyt kaiveltua jonkin verran vanhoja, on tosiaan tullut paljon uuttakin. Teemat ovat pysyneet samoina, mikä on oikeastaan todella helpottavaa huomata. Tämähän viittaa siihen, että olemme koko ajan toimineet oikeiden ja merkityksellisten asioiden äärellä. Uudet tulokset ja uusi tieto kumuloituu aiemman tiedon päälle luoden jatkuvasti laajenevan kokonaisuuden. Tietoteoriassa tämä kuvaa positiivista kehitystä, jossa tieto ei vanhene, vaan täydentää ymmärrystä.
Peilataan sitten edellisiä esimerkkejä siihen, mitä uutta näihin teemoihin on saatu tuotettua. Vaikuttavuusajattelun voi sanoa todella lyöneen itsensä läpi kahdessakymmenessä vuodessa. Kansallisesti on ollut valtava määrä onnistuneita ja kattavia vaikuttavuuteen liittyviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Tuloksia voi hakea esimerkiksi Innokylästä hakusanoilla RRP, P4, I3 (eli Suomen kestävän kasvun ohjelman RRP pilari 4 investointi 3, mikä keskittyi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden vahvistamiseen sekä vaikuttavuusperusteisuuden ja tiedolla johtamisen lisäämiseen hyvinvointialueilla). Henkilökeskeinen tietomalli on saanut kymmenessä vuodessa moninkertaisen määrän tietosisältöä alkuperäiseen verrattuna, käyttökohteita löytyy jatkuvasti uusia ja linkitykset on rakennettu kansainvälisiin standardeihin asti. Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden ennakoinnissa on aivan uudenlaiset mahdollisuudet kytkeä ammattilaiset moniammatilliseen yhteistyöhön asiakasohjausjärjestelmää hyödyntäen ja kytkeä myös nuori itse aktiiviseksi osallistujaksi oman hyvinvointinsa kehittämiseen ja ylläpitoon digitaalisten palveluiden avulla.
Yhteistyön ja ekosysteemin kehittyminen on vaatinut pohjalle juuri niitä vaiheita, joita Pentti aikoinaan esitti. Ensin tarvittiin hyvinvointialueiden muodostuminen, mikä yhdisti hajanaiset alueelliset sote- palvelut yhden hallinnon alle. Tämä mahdollisti toiminnan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena ja tietyn kypsyysvaiheen jälkeen oman pesän tonkiminen ei enää riitä, vaan katse tähyää ekosysteemin muiden toimijoiden apajille. Hallinnollisten uudistusten lisäksi olemme saaneet (vanhoihin algoritmeihin pohjaavia) uusi työkaluja tekoälyn muodossa. Copilot tehostaa työskentelyä kirjoittamalla muistioita, avustamalla suunnitelmien ja raporttien koostamisessa sekä kirjoittamalla koodia ja ehdottamalla jatkokehityskohteita.
Nyt kun hallinnolliset rakenteet kattavan yhteistyön mahdollistamiseksi alkavat olla kasassa, uutta tietoa on paljon käytettävissä ja tarvittava teknologia on riittävän kehittynyttä, voidaan päivittää tiedolla johtamisen käsitettä ja toivottaa tervetulleeksi AI-boostattu ekosysteemitasoinen vaikuttavuustiedolla johtaminen! Eihän tässä kohta ole enää muuta tehtävää jäljellä kuin vanhojen toimintamallien muuttaminen…
Katja Antikainen
Tieto- ja vaikuttavuusjohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
