20.10.2025

Federoitu arkkitehtuuri – tietosuojaa ja vertailutietoa hyvinvointialueiden päätöksenteon tueksi

Vertailutiedolla kohti tehokkaampia ja vaikuttavampia palveluja hyvinvointialueilla

Suomen hyvinvointialueet painivat samankaltaisten haasteiden kanssa: kustannuspaineet kasvavat, henkilöstöresurssit ovat tiukoilla ja palvelujen vaikuttavuudesta tarvitaan entistä parempaa tietoa. Vertailutieto on tässä avainasemassa. Kun alueet voivat tarkastella toistensa tuloksia ja käytäntöjä, löytyy usein ratkaisuja, joilla sama palvelu voidaan tuottaa tehokkaammin tai vaikuttavammin.
Perinteisesti vertailutiedon rakentaminen on kuitenkin ollut hidasta ja kallista, koska se on vaatinut datan siirtoa keskitettyihin varastoihin. Federoitu arkkitehtuuri tarjoaa tähän uuden mallin: siinä data pysyy kunkin alueen omissa järjestelmissä, mutta analyysi ja mittarit voidaan toteuttaa yhteisesti ja tulokset jakaa turvallisesti yli organisaatiorajojen. Federoidun analytiikan ja tietosuojan edut on tunnistettu laajasti sekä tutkimuksissa että EU-tason linjauksissa. Ryffel ym. (2025) toteavat, että hajautettu analyysialusta mahdollisti onkologiapotilaiden monikeskustutkimuksen vahvan tietosuojan säilyttäen. Federoitu arkkitehtuuri mahdollistaa alueiden välisen yhteistyön ja vertailun uudella tavalla, säilyttäen silti kunkin alueen kontrollin omiin tietoihinsa.

Vertailutiedon hyödyntäminen ilman datan siirtoa

Federoidussa mallissa hyvinvointialueet muodostavat hajautetun verkoston, jossa kyselyt ja algoritmit liikkuvat – eivät henkilötiedot. Kukin alue suorittaa analyysin omassa ympäristössään ja jakaa vain tilastolliset tulokset, kuten keskiarvot, jakaumat tai mittariluvut. Näin syntyy vertailtavaa ja ajantasaista tietoa, jonka avulla alueet voivat tunnistaa poikkeamia, vertailla kustannusrakenteitaan ja oppia toisiltaan.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hoitoketjujen kustannusten, jonojen tai henkilöstöresurssien vertailua ajantasaisin tiedoin – ilman että yksittäisten potilaiden tietoja koskaan siirretään. Federoitu malli tukee täten samalla sekä palvelujärjestelmän ohjausta ja johtamista että tietosuojaa. Hyvinvointialueiden johto voi hyödyntää vertailtua dataa – esimerkiksi palvelujen laatumittareita, hoitojen vaikuttavuutta tai resurssien käyttöä – saaden näkymän koko maan tilanteeseen. Jokainen alue voi nähdä omat tunnuslukunsa suhteessa muihin ja oppia parhaista käytännöistä, benchmarkata toimintaansa ja tunnistaa kehityskohteita. Samalla kynnys osallistua tällaiseen vertailuanalytiikkaan on matala, koska kukin organisaatio säilyttää täyden omistajuuden ja hallinnan omasta datastaan prosessin ajan.

Tietosuoja paranee hajautetulla arkkitehtuurilla

Yksi federoidun arkkitehtuurin keskeisistä eduista on parempi tietosuoja ja luottamus. Koska potilas- ja asiakastiedot eivät kulje keskitettyyn paikkaan, pienenee riski massiivisista tietovuodoista tai siitä, että dataa käytetään luvattomasti. Jokainen hyvinvointialue säilyttää datansa omissa suojatuissa järjestelmissään, ja vain analyysien tulokset jaetaan verkoston kesken (Marcus 2022). Koska tieto on tilastotasoista eikä henkilötietoa, tietosuojasääntely ei koske sitä, mikä helpottaa ja nopeuttaa tiedonvaihtoa. EHDS (European Health Data Space) tukee ennen kaikkea mallia, jossa pseudonymisoituja aineistoja siirretään tietoturvallisiin käyttöympäristöihin (EHDS-asetusluonnos), mutta useissa selvityksissä – kuten Raab (2023) ja TEHDAS-raportti EHDS-infrastruktuurista – on korostettu, että federoitu arkkitehtuuri voi täydentää tätä lähestymistapaa. Erityisesti hyvinvointialueiden tietojohtamisessa ja vertailuanalytiikassa tämä voisi olla varteenotettava malli, kun taas tutkimuskäyttöön turvalliset käyttöympäristöt tulisi olla edelleen ensisijainen ratkaisu.

Suomen mahdollisuus näyttää suuntaa

Suomella on poikkeuksellisen vahva asema eurooppalaisessa tiedonhallinnassa. Kansalliset rekisterit, yhtenäinen lainsäädäntö ja hyvinvointialueiden muodostama rakenne tarjoavat erinomaisen pohjan EHDS-roolimallille – ja samalla mahdollisuuden toimia federoidun arkkitehtuurin suunnannäyttäjänä Euroopassa.
Jos Suomi kykenee osoittamaan, että alueiden välinen vertailutieto voidaan tuottaa hajautetusti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti, se voi toimia mallina koko EU:lle.

Tomi Malmström

Executive Vice President, AI & Data
Nordic Healthcare Group

Lähdeluettelo:

Marcus, J.S. et al., 2022, The European Health Data Space, Publication for the committee on Industry, Research and Energy (ITRE), Policy Department for Economic, Scientific and Quality of Life Policies, European Parliament, Luxembourg.

Raab, R., Küderle, A., Zakreuskaya, A., Stern, A. D., Klucken, J., Kaissis, G., … & Eskofier, B. M. (2023). Federated electronic health records for the European Health Data Space. The Lancet Digital Health, 5(11), e840-e847.

Ryffel, T., Créquit, P., Baillet, M., Paumier, J., Marfoq, Y., Girardot, O., Chanet, T., Sy, R., Bayssat, L., Mazières, J., Vuiblet, V., Ancel, J., Dewolf, M., Margraff, F., Bachot, C., & Chmiel, J. (2025). Federated Analysis With Differential Privacy in Oncology Research: Longitudinal Observational Study Across Hospital Data Warehouses. JMIR medical informatics, 13, e59685. https://doi.org/10.2196/59685