03.09.2024

Askel eteenpäin: Kohti hyvinvointialueiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta #HVA3Y

Hyvinvointialueilla on pian eletty kaksi ensimmäistä työntäyteistä vuotta. Sekä hallinnolliset että toimintaa ohjaavat rakenteet on luotu. Organisaatioiden parhaita käytäntöjä on otettu käyttöön ja uusia toimintamalleja kehitetty.

Kansallisella tasolla on osoitettu strategisesti tärkeät tavoitteet ja muutoksen suuntaviivat, joihin sote-pela-uudistuksella ja toimialojen kehittämisellä tähdätään. Vaikka kansallinen ohjaus on tärkeää, ei se yksin ole alueille riittävää. Jokainen hyvinvointialue tuntee parhaiten oman toimintaympäristönsä ja väestönsä tarpeet, ja siksi alueen oma strategia on kansallisen ohjauksen ohella keskeisessä asemassa. Näin voidaan varmistaa, että kaikki toimet vievät kohti alueen väestön parasta tulevaisuutta.

Tiukan taloustilanteen vuoksi hyvinvointialueet ovat kehitystyön ohessa joutuneet arvioimaan tavoitteitaan uudelleen ja pohtimaan toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi. Monilla alueilla onkin parannettu tuottavuuslukujen, kuten palveluiden volyymin ja käyttöasteiden, näkyvyyttä kehittämällä alueen omaa sisäistä raportointia. Samalla on päästy tunnistamaan hoidettujen asiakkuuksien kustannuksia ja henkilötyön tuottavuutta.

Kustannusvaikuttavuutta sujuvilla hoito- ja palveluprosesseilla

Asukkaalle ja asiakkaalle on keskeistä, että palvelutarpeeseen vastataan ja palvelut toimivat sujuvasti. Sote-palvelujen järjestäjä taas tarkastelee näitä asiakkaalle toimivana näyttäytyviä palveluita myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Palveluiden läpimenoaikojen ja lopputulosten lisäksi keskeisiä tarkasteltavia asioita ovat eri palveluiden ja yksiköiden väliset siirtymät, niiden sujuvuus sekä lisäarvon tuottaminen. Usein huomiota tarvitsevat ongelmat ovat juuri näissä siirtymissä, jotka ovat palvelujärjestelmässä ”ei kenenkään maalla”.

Hoito- ja palvelupolkujen eri palvelutapahtumien välinen hallittu ohjaus on kriittinen osa tuottavuuden kehittämistä. Kun siirtymät toteutetaan hallitusti, ne voivat parantaa tuottavuutta vähentämällä viiveitä, virheitä ja resurssien hukkaa. Huonosti toteutettuna ne sen sijaan voivat johtaa hoidon katkoksiin, lisääntyneisiin kustannuksiin ja heikentyneeseen asiakas- ja potilastyytyväisyyteen.

Mittaamalla prosessien tehokkuutta voidaan tunnistaa muutos- ja tehostamistarpeita, tehdä kehityskohteet näkyviksi ja kohdentaa muutosta oikeisiin palveluprosessien vaiheisiin. Prosessien kehittäminen automatisoidun seurantajärjestelmän avulla mahdollistaa myös vaihtoehtoisten hoitopolkujen ja ratkaisujen kuvaamisen, esimerkiksi miten viiveet tai muut ongelmat olisi olleet vältettävissä. Näin on mahdollista saada uusia toimintamalleja suoraan käytännön toimintaan siirrettäväksi, esimerkiksi luoda uudet siirtymäprotokollat ja ohjeistukset. Edellä kuvatuilla muutoksilla voidaan parantaa kustannusvaikuttavuutta.

Hoito- ja palvelupolkujen tarkastelu kokonaisuutena auttaa varmistamaan, että asiakas kokee siirtymät saumattomina, eikä jää ”väliinputoajaksi” eri palveluntarjoajien ja palveluiden välille. Sujuvilla hoito- ja palvelukokonaisuuksilla asiakas saa oikean palvelun oikea-aikaisesti ja sitä kautta mahdollisimman suuren hyödyn ja vaikutukset.

Tekoäly päätöksenteon tukena

Tällä hetkellä sote-toimialalla johtamisessa käytettävä tieto on pääsääntöisesti korkeintaan päivä- tai kuukausitasoista ja vielä useammin pitkänkin ajan jäljessä tulevaa. Tekoäly ja koneoppiminen auttavat ennustamaan kysyntää, optimoimaan resurssien käyttöä ja parantamaan päätöksentekoa. Ennakoiva analytiikka lisää ymmärrystä tulevien asiakkuuksien asukas- ja asiakaskäyttäytymisestä ennen palveluihin saapumista. Tiedon avulla voidaan kohdentaa ennakoivia toimenpiteitä eri asukas- ja asiakkuussegmenteille. Tämä helpottaa ja parantaa hyvinvointialueiden toiminnan linjausten valmistelua ja päätöksentekoa sekä antaa mahdollisuuksia suunnitella toimintamalleja ja kohdentaa palveluita oikein.

Monilla hyvinvointialueilla on rakennettu keskitetty tietovarasto, johon on koottu tietoa useista eri järjestelmistä johtamisen tueksi ja päivittäisraportoinnin tarpeisiin. Seuraava askel tämän tiedon hyödyntämiseen on ennakoiva analytiikka. Näin kaikki käytettävissä oleva tieto saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti ja tuottamaan lisäarvoa.

Mitä parempaa tietoa nykytilasta ja sen muutoksen ennakoinnista on käytettävissä, sitä paremmin saadaan niukat resurssit kohdennettua kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Jatkuvasti päivittyvän, ennakoivan tiedon avulla sote-järjestäjän on mahdollista arvioida koko palvelujärjestelmän toimivuutta ja eri toimijoiden rooleja. Näin voidaan optimoida kustannustehokkain ja vaikuttavin tuottamistapa julkisen palveluntuottajan, ostopalvelun tai kolmannen sektorin välillä sekä muodostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakenteita kuntatoimijoiden kanssa.

Blogisarjan seuraavassa osassa kerromme tarkemmin edellä kuvattujen ratkaisujen käytännön toteutuksista. Myös Rovaniemen Tietojohtamisen verkostopäivillä Productivity Leapin esityksessä on mahdollista kuulla näistä ratkaisuista.

Productivity Leap Oy / Elina Välikangas, Erika Natunen, Pertti Markkanen, Jari Pekkanen, Kari Natunen

Kuvituskuva luotu tekoälyn avulla.