17.11.2025

Tieto on olemassa – mutta ei käytössä: Miksi sote tarvitsee rakenteista toiminnanohjausta?

Kun tieto ei riitä

Olen istunut lukuisissa palavereissa, joissa on käsitelty sosiaalihuollon asiakkaan palvelupolkua.
Pöydän ympärillä oli monta eri tahoa, joista jokaisella on oma käsitys ja näkemys asioista. Kaikki olivat
hoitaneet oman osuutensa hyvin, mutta asiakkaan kokonaiskuvaa jää hahmottumatta. Keskusteluista
on noussut esiin tuttu kysymys: ”Miten me emme tienneet tästä aikaisemmin?”

Tämä on arkipäivää sosiaalihuollon kentällä. Meillä on enemmän tietoa, tutkimusta ja ohjeistuksia
kuin koskaan aikaisemmin, mutta päätöksiä tehdään yhä epätäydellisen tiedon varassa. Kiireessä,
parhaalla mahdollisella arvauksella, vailla kokonaisnäkemystä siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu ja
mitä resursseja tarvitaan.

Paradoksi on siinä, että ongelma ei ole tiedon puute, vaan sen rakenne, kulku ja kyky käyttää sitä
tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun tietoa kerätään ja tuotetaan eri järjestelmissä, eri ihmisiltä ja eri
aikatasoilta, se jää väistämättä pirstaleiseksi. Kokonaisuuden johtaminen muuttuu hankalaksi ja
inhimillisesti tärkeät asiat jäävät näkymättömiin.

Yksittäiset työkalut eivät enää riitä

Tietojohtamisen kehityksessä olemme tulleet käännekohtaan. Yksittäiset tietovarannot ja
raportointivälineet eivät enää ratkaise peruskysymystä: miten luoda yhtenäinen rakenne, joka yhdistää
eri tasoilla toimivat ihmiset, tiedon ja päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi?

THL:n määrittelemän mukaisesti päätöksentekoon ja tiedolla johtamiseen tarvitaan laadukasta ja
oikea-aikaista tietoa. Kansallisesta sote-tietopohjasta saadaan tietoa muun muassa väestön
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palveluiden tarpeesta, niiden toiminnasta ja resursseista. Mutta
vain laadukkaasta lähtötiedosta on mahdollista luoda luotettavia koosteita ja tilannekuvia
päätöksenteon tueksi.

Ilman systeemistä ratkaisua on mahdotonta sekä ohjata toimintaa että kerätä siihen tarvittavaa tietoa. Sote on monitasoinen ja monitoimijainen ekosysteemi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tämän vuoksi tarvitaan uudenlainen infrastruktuuri: sellainen, joka tekee näkyväksi kuinka arjen teot ja strateginen
johtaminen liittyvät toisiinsa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedolla johtaminen ja toiminnanohjaus yhdistetään yhdeksi
rakenteeksi. Tieto ei enää virtaa vain ylhäältä alas, vaan se rakentuu ja päivittyy jatkuvasti arjesta käsin
asiakkaiden, työntekijöiden ja päätöksentekijöiden yhteistyössä.

Asiakkaat mukaan ohjausjärjestelmään

Yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että asiakkaat eivät ole enää pelkästään tiedon kohteita,
vaan aktiivisia lähteitä ja osa ohjausjärjestelmää. Kun asiakkaiden ja heidän verkostojensa tieto
tuodaan samaan kokonaisuuteen palveluiden ja hallinnon tiedon kanssa, syntyy uudenlainen
näkyvyys siihen, mitä todellisuudessa tapahtuu ja miksi.

Samalla tieto, joka aiemmin oli hajallaan eri tahoille, voidaan rakenteisesti yhdistää ja analysoida
ilman, että kukaan menettää omaa näkökulmaansa tai autonomiaansa. Tämä ei ole vain tekninen
ratkaisu, vaan perustavanlaatuinen muutos ajattelussa ja johtamisessa: päätöksenteko ei perustu
enää olettamuksiin tai yksittäisiin näkökulmiin, vaan yhteisesti rakennettuun ja todennettavissa
olevaan tietoon.

Yhtenäinen ketju asiakkaasta strategiaan

Kun rakennamme yhtenäistä ”tietoketjua” joka kulkee asiakkaiden arjesta ja palveluiden toteutuksesta
aina hyvinvointialueiden, kuntien ja aina valtakunnallisen tason päätöksentekoon asti,
mahdollistamme jotain aiemmin mahdotonta: tieto kulkee molempiin suuntiin.
Arjesta strategiaan ja strategiasta arkeen siten, että jokainen toimija näkee oman roolinsa osana
yhteistä tavoitetta. Kun tieto on rakenteisesti kerätty ja jaettu, päätöksenteko voi perustua todelliseen
tarpeeseen, vaikuttavuuteen ja läpinäkyvyyteen sen sijaan, että perustaisimme toimintamme
satunnaisiin havaintoihin tai yksittäisten tahojen näkemyksiin.

Seuraava askel: rakenteinen ohjaus

Sote-organisaatiot ovat jo pitkään tehneet tietojohtamisen eturintamassa arvokasta kehitystyötä.
Seuraava askel on ottaa tieto aidosti osaksi toiminnanohjausta tavalla, joka mahdollistaa
reaaliaikaisen seurannan, valvonnan ja vaikuttavuuden todentamisen.

Tarvitsemme järjestelmiä ja rakenteita, jotka luovat yhteisen tietoperustan ja yhdistävät eri roolit, tasot
ja tavoitteet yhdeksi ohjattavaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmiä, jotka ylittävät rajat sektorien, arjen ja
palveluiden välillä. Kyse on siitä, että tieto ei enää ole ongelma vaan sen hallinta on. Kun tiedon keruu
rakennetaan oikein, se alkaa ohjata toimintaa sen sijaan, että tapahtunutta vain kuvataan jälkikäteen.

Tämä on rakenteisen toiminnanohjauksen ydin: muuttaa tieto elävaksi osaksi johtamista, ei vain sen
dokumentoinnin välineeksi. Kun hyvinvointialueiden asiakkaiden ja ammattilaisten asiakastyössä
tuottama tieto rakentaa tietopohjaa ja tieto kertyy osaksi käytännön toimintaa, syntyy mahdollisuus
aidosti yhtenäiseen tietojohtamiseen ja kertakirjauksella yhtenevään sote-tietopohjaan, joka palvelee
kaikkia toimijoita.

Riina Rubinstein, toimitusjohtaja ja kehittäjä, Teamcare oy
Sanna Eilola, Teamcare oy