16.09.2025

Tiedolla johdettu tulevaisuus: olemmeko Suomessa sote-tietojohtamisen megatrendien aallonharjalla vai aallon pohjassa?

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtaminen on siirtymässä uuteen aikakauteen, jossa tietoa ei enää vain kerätä, vaan se on jopa data-avusteisen päätöksenteon älykäs koneisto. Se huomioi aiempaa paremmin organisaation strategisen kyvykkyyden, joka yhdistää teknologisen kehityksen, ihmisten päätöksenteon ja vaikuttavuuden toisiinsa, niin hallinnossa kuin asiakas- ja potilastyössä organisaation eri tasoilla. Tietojohtaminen ei ole tässä kehityksessä vain passiivinen hallinnollinen taustatoimi, vaan aktiivinen subjekti.

Megatrendit muokkaavat sote-tiedon käyttöä

Globaalit teknologian megatrendit, kuten AI, datan demokratisaatio, erilaiset automaatiot ja personoitu analytiikka oman työn tueksi eivät ole enää vain haaveita. Ne ovat jo osana suomalaista sotea ja erityisesti hyvinvointialueiden arkea, mutta yleinen kehitystaso on vielä matala.

• Tekoäly ja koneoppivat mallit mahdollistavat jo nyt mm. hoitoprosessien ennakoinnin, riskipotilaiden tunnistamisen, sekä päätöksenteon tukemisen kliinisessä työssä, mutta ne tarjoavat myös välineitä analysoida asiakasdatan perusteella, millaisista palveluista yksittäiset asiakkaat voisivat hyötyä. Se mahdollistaisi tiedon hyötykäyttöä entistä kohdennetummin ja vaikuttavammin. Personoidut hoito- ja palveluratkaisut ovat jo arkipäivää, miksi emme mallintaisi ja vakioisi niistä onnistumisia enemmän, myös muiden asiakkaiden hyväksi, kun tieto onnistuneista palvelujen käytöstä on jo olemassa?
• Data-analytiikka reaaliaikaistuu ja se tuo palvelutuotannon johdolle aiempaa nopeammin näkyvyyttä palvelujen käytön, kustannusten ja jopa vaikuttavuuden muutosten tunnistamiseen yksikkö- ja jopa suorittajatasolle saakka ulottuen.
• Rakenteinen ja semanttisesti yhteismitallistettu data mahdollistaa esimerkiksi rahoituksen tarvetekijöiden seurannan hyvinvointialueilla ja optimoimaan omaa palvelutuotantoa suhteessa rahoitukseen, tai se esimerkiksi lisää kansallista yhteensopivuutta. Mutta sekään ei tapahdu ilman työtä ja asiantuntijuutta.
• Asiakas- ja potilastyötä tekeville tullaan palauttamaan tietoa potilaiden tai asiakkaan asioiden hoidossa onnistumisesta suhteessa muihin, jota myös esihenkilöt voivat käyttää osana työn suoritusten arviointia, tai toisaalta auttamaan ymmärtämään paremmin myös työntekijöiden kuormitustekijöitä sekä ohjaamaan työtä tasaisemmin ammattilaisten välillä.
• Itsepalveluraportoinnin lisäksi yhä enemmän tullaan tarjoamaan myös ammattia ja kutakin tehtävää vastaavia tietonäkymiä, joissa tuodaan personoidusti tarvetta vastaavia tietoja tarjolle, joissa AI assistentit tekevät avuksi tulkintoja ja suosituksia.
• Lohkoketjut tulevat sekä parantamaan tietoturvaa, mutta myös mahdollistamaan datan tietoturvallista, jäljitettävää saatavuutta eri teknologioiden välillä. Niitä voidaan käyttää tulevaisuudessa automatisoimaan mm. sopimus- ja maksuprosesseja, vapauttaen aikaa prosessien johtamiselle mekaanisten toimien sijaan.

Miten tämä näkyy käytännössä?

Hyvinvointialueet rakentavat omia tietojohtamisen kyvykkyyksiä yhdistäen eri teknologioita, osaamista ja erilaisia toimintamalleja, joilla data-avusteista päätöksentekoa voidaan tukea. Tietojohtamisen kehittämistä ei lähitulevaisuudessa tehdä enää vain johdon tarpeisiin, vaan myös palvelutuotannon asiakas- ja potilastyötä tekevien tueksi, tarjoamalla heille analytiikkaratkaisuja, jotka esim. voivat tunnistaa ammattilaisten apuna sopivia hoito- ja palvelutapoja samankaltaisuuksista. Palvelutuotannon johto hyödyntää talous ja suoritetiedon lisäksi aiempaa enemmän hoidon laadun, reklamaatiodatan, henkilöstödatan lisäksi myös henkilöstön kuormituksen mittareiden dataa. Se tulee edellyttämään erilaisten nopeasti reagoivien indikaattoreiden käyttöönottamista ja yhdistelmädatasta tehtävien heikkojen signaalien tunnistamista.

Mitä osaamista tullaan tarvitsemaan, jotta olisimme aallonharjalla?

Suomessa edelleenkään ei ole koulutusmaailmassa otettu vakavasti soten tarvitsemien data-avusteisen päätöksenteon osaajien merkittävää koulutustarvetta. Tällainen muutos ei tule tapahtumaan itsestään, vaan se vaatii uudenlaista osaamista kaikilla organisaatiotasoilla. Sotessa tullaan tarvitsemaan myös tietojohtamisen strategista koulutusta osana soten johdon tietojohtamisosaamisen lisäämistä. Tarvitaan mm. lohkoketjuasiantuntijoita, tietoallasosaajia, soten data-analyytikkoja, jotka ymmärtävät sotessa kertyvän moninaisen datan erityispiirteet ja datan yhdistämisen tarpeet organisaation eri tasoilla. Lisäksi tarvitaan kliinisen datan ja asiakkuusdatan mallintajia ja tulkitsijoita, jotka kykenevät kouluttamaan tietomalleja vaikuttavuuden ja mallien ennustamiskyvyn lisäämiseksi, niin että erilaisia RWD ja digital twin -asetelmia hyödyntäen voidaan kohdentaa täsmällisemmin niin hallinnossa tehtäviin päätöksiin, kuin kliinisissä hoitopäätöksissä ja asiakkaalle parhaiten soveltuvien palvelujen valinnassa. Jo nyt datan perusteella voitaisiin tunnistaa erilaisia sairauksien alaluokkia, jotka voivat reagoida hoitoon eri tavoin tai saada hoitohaittoja muita helpommin. Tällaisia sovelluksia maailmalla on jo useita tarjolla, mutta ei Suomessa. Suomalainen henkilötunnukseen perustuva data-aarre pitäisi vain saada tehokkaampaan käyttöön ja sen avulla luoda kasvun mahdollisuuksia myös suomalaiselle AI kehitykselle.

Jotta tässä onnistutaan, se tulee edellyttämään yritysyhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa, mutta myös eri alojen fuusioivaa kouluttamista ja varsinkin hyvinvointialueiden yhteistyötä oppilaitosten kanssa tarvetta paremmin vastaavien koulutusohjelmien synnyttämiseksi, mutta myös harjoittelupaikkojen tarjoamista ja valmiutta osallistua tulevaisuuden ammattilaisen intensiiviseen ohjaamiseen. Säästöjen sijaan pitäisi kyetä myös investoimaan tulevaan.

Nykyisessä talouskurjimuksessa tällainen nähdään helposti kulueränä, kun juurikin nyt hyvinvointialueilla pitäisi kyetä tarjoamaan päätöksiä työssään tekeville enemmän myös personoituja päätöksen teossa tarvittavia tietoja. Niiden avulla päästäisiin tekemään enemmän viisaampia, perustellumpia, dataan perustuvia rationaalisia päätöksiä, kaikilla soten organisaatiotasoilla. Ilman investointeja osaamiseen ja teknologiaan emme aallonharjalle pääse. Sitä kohti, pienikin muutos kerrallaan, tulee meidän kaikkien tietojohtamisen parissa toimivien pyrkiä.

Petri Kivinen

Keski-Suomen hyvinvointialue