Maanantai, Tammikuu 11, 2021, 11:00

Viime vuoden lopulla Tietojohtamisen verkosto ry:n jäsenille tekemämme kysely verkostopäivillä käsiteltävistä teemoista nosti kolmen kärkeen tulevaisuusajattelun, erityisesti ennakoinnin, tietojohtamisen vaikuttavuuden ja tiedolla johtamisen.

Tietojohtamisen sisältö on niin laaja-alainen ja monitieteellinen, että melkein aina nousee esille kysymys, mitä sillä tarkoitetaan. Viime vuosina tietojohtaminen suosio on kasvanut voimakkaasti julkisella sektorilla. Samaan aikaan siihen liittyvä valtakunnallinen ohjaus ja rahoitusinstrumentit ovat lisääntyneet. Oikeutetusti voi kysyä, eikö termi ole jo saatu määriteltyä - ja ehdottaa menemistä suoraan asiaan. 

Näin vuoden alussa paluu asioiden ytimeen ei ole minusta pahitteeksi. Se voi lisätä myös meidän jo pitkään asian kanssa painineiden motivaatiota kehittää omaa ajattelua.

Minulle tietojohtaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan tiedon luomisen edistämistä. Asian näin muotoillessaan nousee kysymys, onko tiedon luomisen edistäminen lopullinen päämäärä vai keino muuttaa mahdollisimman suuri määrä hiljaista tietoa näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa puhuisimme pikemminkin tiedon johtamisesta ja siihen liittyvistä prosesseista, rakenteista ja tiedonhallinnan teknologioista.

Näkyvän ja hiljaisen tiedon luomisen prosessit eroavat toisistaan. Näkyvän tiedon johtamisessa korostuu tiedon resurssimaisuus ja merkityksellisyys. Siinä kysymme yleensä, mitkä ovat organisaation johtamisen kannalta merkityksellisimmät tiedot ja niiden pohjalta muodostetut kuvaukset, joita organisaatio tarvitsee eniten eri aikoina ja johtamisen eri tasoilla. Hiljaisen tiedon luomisessa ja sen johtamisessa korostuvat puolestaan sen sosiaalinen luonne, pitkäjänteisyys ja ihmiskeskeisyys.

Kiteytettynä ensimmäisessä puhutaan tietopääoman johtamisesta ja toisessa osaamisen pääoman johtamisesta. Molemmat ovat organisaation immateriaalisia pääomia, ensimmäinen niistä tekninen ja toinen inhimillinen. Näkyvän tiedon kehittämisen prosessia on helpompi ulkoistaa kuin hiljaisen tiedon.

Yleisesti ottaen immateriaalisen pääoman kehittäminen vaatii ennen kaikkea sen merkityksen ymmärtämisen, yhteisen hahmottamisen ja organisoitumisen. Suositeltavaa on myös kehittää sitä systemaattisesti hyvän omistajuuden suojissa. Julkisissa organisaatioissa tai näitä palvelevissa yrityksissä on hyvät mahdollisuudet kaikelle edellä mainitulle, jos näin halutaan.

Yhdistyksemme verkostopäivien osallistujista melkein 80 prosenttia työskentelee johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä julkishallinnon organisaatioissa ja loput näitä palvelevissa yrityksissä. Me kaikki voimme siis omilla päätöksillä ja tekemisillä vaikuttaa asiaan.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna organisaation tietoperusteista ohjausta ja seurantaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin tietojohtamisen kehittäminen organisaatiossa on sidoksissa organisaation perustehtävään, johtamisjärjestelmään ja organisaatiossa vallitsevaan kulttuuriin, koska sen luonne on vahvasti sosiotekninen. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että reaaliaikaisesti tuotetun, hyvin visualisoidun ja virheettömän, laskentasäännöiltään uskottavan ja ketterästi käsiteltävän, ennakoinnin ja trendejä luovan tiedon vaikuttavuus ei ole sen kummoisempaa kuin peräpeiliin katsovan excel-mutun - jos kehittämisen keskiössä olevaa inhimillistä osaamispääomaa ei kasvateta systemaattisesti ja kokonaisuuden omistajuutta ei ole määritelty. Osaamispääoman kasvattamisen ja sitouttamisen parhaana kasvualustana on tieto siitä, että työntekijän osaamista arvostetaan ja osaamisen lisääminen on turvallista ja organisaation paremmasta tulevaisuudesta toivoa luova.

Olemmeko me unohtaneet infrastruktuurien ja teknologisten arkkitehtuurien pystyttämisen huumassa inhimillisen pääoman, joka toimii tietojohtamisen kehittämisen ytimessä? En usko. Molemmille on paikkansa, ja molempia tarvitaan. Teknologisen kyvykkyyden kasvaessa on oikea aika panostaa inhimilliseen pääomaan. Se tuo myös vaikuttavuutta.

Inhimillisen pääoman kehittämiseen on monia keinoja. Suosittelen lämpimästi osaamiskarttojen tekemistä, tietojohtamisen hallintamallien luomista ja tietojohtamisen eri osaamisalueiden osaajien tiimiyttämista. Samalla kannattaa selkeyttää tietojohtamisen omistajuutta, prosesseja ja rooleja sekä panostaa tiedon lukutaidon edistämisen tukitoimiin muiden tietojohtamista kehittävien keinojen lisäksi.

Näitä aiheita on käsitelty yhdistyksen blogeissa ja webinaareissa jo viime syksynä. Niistä löydät hyviä sytykkeitä ja ajatuksia myös vuoden alkuun.

Innostavaa uutta vuotta tietojohtamisen parissa!

toivoo yhdistyksen hallituksen puolesta,

Mari Siimar, Puheenjohtaja

Tietojohtamisen Verkosto ry


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Tuomas Hujala, 2021, kaikki oikeudet pidätetään.