Maanantai, Marraskuu 2, 2020, 10:53

Tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa menestystekijöitä, joiden avulla tavoitellaan tehokkaampaa resurssien hyödyntämistä, laadukkaampia palveluita ja kustannusten hillitsemistä. Sote-uudistukseen liittyvä tiedolla johtamisen Toivo-ohjelma [1] on päässyt käyntiin ja luo nimensä mukaisesti toivoa tähän tulevaisuuteen. Tähtäimessä on kunnianhimoisesti tehdä Suomesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisen kärkimaa. Takana on jo vuosien työ tietorakenteiden ja tiedonhallinnan kehittämisen parissa [2], mutta tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Lue lisää klikkaamalla otsikkoa

Monilla alueilla myös tietojärjestelmiä uudistetaan ja kehitetään innokkaasti. Modernien tietojärjestelmien ajatellaan parhaimmillaan tuovan johtamiseen reaaliaikaista ja aiempaa laadukkaampaa informaatiota päätöksenteon tueksi. Suunnitelmat eivät kuitenkaan toteudu hienoimmillakaan välineillä, ellei näitä välineitä osata hyödyntää käytännössä. Sote-organisaatioiden tiedolla johtamiseen liittyvässä osaamisessa onkin tunnistettu merkittäviä puutteita [3].

Uudet ohjelmat ja hankkeet tarjoavat uusia mahdollisuuksia päivittää osaamista ja pysähtyä pohtimaan oman organisaation edellytyksiä saavuttaa tavoiteltuja hyötyjä. Kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen on avainasemassa: onko organisaatiolla riittävästi osaamista toiminnan eri tasoilla?

 

Osaamisen lisäämisestä organisaatioiden tiedolla johtamisen tueksi löytyy lukuisia inspiroivia esimerkkejä tutkimuskirjallisuudesta. Nostan niistä esiin tässä kaksi mielestäni ajankohtaista:

Kaliforniassa yhdistettiin alueen eri organisaatioiden keräämää sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollista dataa ja päästiin tarkastelemaan asiakaskeskeisiä palvelupolkuja ja kustannuksia. Yhdistäminen edellytti laaja-alaista osaamista esimerkiksi data-analytiikasta ja lainsäädännöstä, jotta toteutuksen taloudellisuus, tietoturvallisuus ja eettisyys voitiin taata. Pilottia pidettiin kannattavana, sillä se tarjosi mahdollisuuden organisaatioille ja alueen päättäjille kehittää kohdennettuja strategioita, joiden keskiössä ovat koordinoidut julkiset palvelut, tulosten parantaminen, vastoinkäymisten ehkäisy ja oikeudenmukaisuuden edistäminen. [4.]

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö korostuu tulevassa sote-uudistuksessa. Millaisia mahdollisuuksia laajempien sote-alueiden tiedolla johtaminen tarjoaa tulevaisuudessa? Millaista osaamista maakunnissa tarvitaan näiden mahdollisuuksien toteutumiseksi? Kalifornian pilotti herättää pohtimaan, voisivatko asiakaskeskeiset ja -lähtöiset palvelupolut ja näihin kiinnittyvä integroitu tiedonkeruu tuottaa toivottua tehokkuutta ja taloudellisia säästöjä.

Hieman vanhempi esimerkki tulee sekin Kaliforniasta, jossa lapsiperheiden palveluita tarjoava organisaatio jo vuosituhannen vaiheessa kiinnitti huomiota dataohjautuvan päätöksenteon kehittämiseen tietojärjestelmän tuella. Ongelmaksi kuitenkin muodostui, ettei dataa hyödynnetty käytännössä ja organisaatiossa dataan suhteuduttiin epäilevästi. Organisaatio palkkasi tutkimus- ja arviointipäällikön louhimaan dataa ja muodostamaan datapohjaista tietoa organisaation käyttöön. Päällikkö osallistui organisaation sisäisiin tapaamisiin säännöllisesti ja pyysi palautetta datan visualisoinnin kehittämiseksi. Vähitellen henkilöstö oppi arvostamaan dataa, luottamaan siihen ja hyödyntämään sitä päätöksenteossa. Työntekijöiden osallisuus datan hyödyntämisessä johti myös dokumentaation tarkkuuden ja täsmällisyyden parantumiseen. Organisaatio onnistui saavuttamaan useita tavoitteita, joilla oli myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. [5.]

Datan luotettavuudessa ja dokumentaatiossa on kehittämisen varaa myös Suomessa. Millä keinoin organisaatiot voisivat tukea sote-ammattilaisten sitoutumista tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen käytännössä? Millaista osaamista organisaatio voisi tässä hyödyntää? Tiedolla johtamista ei kannata kehittää johtajien omana erillisenä toimintana vaan siihen kannattaa ottaa mukaan myös sote-alan ammattilaiset. Sote-alan ammattilaiset ovat keskeisessä asemassa tiedontuotannon suhteen ja heidän toiminnallaan on merkittävä vaikutus luotettavan ja yhdenmukaisen datan kertymiselle.

Usein tiedolla johtamisesta puhuttaessa keskitymme toiminnasta johdettuun tietoon. Tämän tiedon laadussa ja luotettavuudessa on edelleen kehittämistä, mutta sitä kuitenkin on useimmilla käytettävissä. Organisaatiossa tarvitaan lisäksi osaamista tiedon hyödyntämiseen käytännössä. Tutkimustietoa puolestaan tarvitaan, jotta osataan perustaa ratkaisut luotettavan tiedon varaan.

Kaikkein tärkeintä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kannalta on lopulta tutkimusperustaisen, osaamiseen kiinnittyvän ja toiminnasta johdetun tiedon hyödyntäminen käytännössä. Data-varantoihin säilötty informaatio ei auta ketään, ellei sitä hyödynnetä. Organisaation osaamispääoma ei tue toimintaa, ellei sitä käytetä. Ja tutkimustieto ei tue kehittämistä ja laatua, jos se jätetään tutkijan kammioihin pölyttymään. Otetaan siis rohkeasti organisaation resurssit käyttöön, päivitetään tarvittavat osaamistarpeet ja avataan ovi toiveikkaana tiedolla johtamisen tulevaisuudelle.

Susi Salovaara

Väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto

Tietojohtamisen verkosto ry:n jäsen

Tutkijaprofiili

Lähteet:

 

Valtioneuvosto (2020) Tiedolla johtaminen päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tukena (Toivo-ohjelma). https://soteuudistus.fi/toivo-ohjelma (Viitattu 1.11.2020).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2020) Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla. https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla (Viitattu 1.11.2020).
Seppälä, Antto & Puranen, Kaija (2019) Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi. Loppuraportti 14.11.2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:1. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4023-9. (Viitattu 1.11.2020).
Putnam-Hornstein, Emily & Ghaly, Mark & Wilkening, Michael (2020) Integrating Data To Advance Research, Operations, And Client-Centered Services In California. Health Affairs 39 (4), 655-661.
Winship, Kathy (2012). Data mining in children and family services: The contra costa county ex-perience. Journal of Evidence-Based Social Work, 9(1-2), 19-26.


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Tuomas Hujala, 2022, kaikki oikeudet pidätetään.